Sokeriherne Oregon Sugar Pod

'Oregon Sugar Pod' on Oregonin osavaltionyliopistossa kehitetty sokeriherneen lajike. Se tuottaa runsaan sadon erittäin suuria, vaaleanvihreitä palkoja (leveys 2–4 cm), jotka pysyvät pitkään mureina. Tämä makea lajike on parhaimmillaan nuorena poimittuna. Palot voidaan syödä raakana, kevyesti höyrytettynä tai wokkiruuissa, ja ne sopivat erinomaisesti pakastettaviksi ja säilöttäviksi. Kasvit tarvitsevat tukea, ne kiipeilevät 1,20 metrin korkeuteen. Kylvö maalis–kesäkuussa, sato kesä–elokuussa.

Herne (Pisum sativum) on palkokasvien heimoon kuuluva yksivuotinen vihannes, jota viljellään syötävien palkojen ja/tai siementen vuoksi. Sitä pidetään yhtenä Euroopan ja Aasian vanhimmista viljelykasveista. Viljellyt herneet jaetaan kolmeen päätyyppiin:

- Herneet eli silpoherneet tuottavat pyöreitä, pulleita siemeniä sitkeissä, kuitumaisissa paloissa. Ne jaetaan sileäsiemenisiin kevättyyppeihin ja myöhemmin kypsyviin poimusiemenisiin lajikkeisiin. Kaikki on silvottava ennen käyttöä.

- Sokeripalot on tarkoitettu syötävien litteiden, mureiden palkojen vuoksi, ja ne poimitaan ennen siementen täydellistä kehittymistä.

- Sokeriherneet kasvatetaan paksujen palkojensa ja täysikokoisten siementensä vuoksi, ja ne ovat parhaimmillaan nuorina poimittuina.

Herneet ovat joko matalia tai korkeita (kiipeileviä) tyyppejä. Korkeat herneet ovat yleensä tuottoisampia, mutta tarvitsevat tukea, kuten köynnössäleikön. Ne kiipeilevät jopa 2 metrin korkeuteen. Matalat lajikkeet tarvitsevat herneverkkoa tai lyhyitä tukikeppejä (50 cm–1 m). Afila-tyypit kannattelevat itse itseään, ja niiden lehdet ovat korvautuneet suurimmaksi osaksi kärhillä.

Aloita kausi sileäsiemenisillä herneillä, jotka ovat varhaisia ja sietävät kylmää ja kosteutta; nämä voidaan kylvää suojaan helmikuusta alkaen. Poimusiemeniset lajikkeet sopivat myöhempään kylvöön, sietävät paremmin lämpöä ja tuottavat satoa pitkän ajan.

Herneet ovat runsasravinteisia, sisältäen tärkkelystä, kuitua, kivennäisaineita, C- ja B9-vitamiinia sekä kasviproteiinia. Ne voidaan syödä raakana tai kypsennettynä.

Herneet viihtyvät parhaiten viileässä ja kosteassa ilmastossa. Äärimmäiset lämpötilat tai epäsäännöllinen kastelu heikentävät kasveja ja lisäävät alttiutta härmätaudille. Hernekääriäinen voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja; kasvien peittäminen hyönteisverkolla lennon aikana on suositeltavaa.

Sato: Herneet ovat valmiita 2½–4 kuukautta kylvöstä. Satoa kannattaa kerätä säännöllisesti, sillä se lisää tuotantoa; liian pitkäksi aikaa jätetyt palot menettävät makeutensa ja muuttuvat sitkeiksi. Herneet poimitaan, kun palot tuntuvat täyteläisiltä; sokeripalot ja sokeriherneet poimitaan, kun siemenet alkavat juuri erottua.

Säilytys: Tuoreet, silvomattomat herneet säilyvät useita päiviä jääkaapissa, tai ne voidaan ryöpätä ja pakastaa.

Hyvä tietää: Kuten kaikki palkokasvit, herneet sitovat typpeä ja niitä käytetään yleisesti kasvinvuorotuksessa maan rikastuttamiseksi.