Metsätammi Argenteomarginata

Kartiotammen 'Argenteomarginata' on harvinainen variegata-muoto. Se on hidaskasvuisempi kuin peruslaji, ja lehtien reunat ovat hienosti valkoreunaiset vihreällä pohjalla. Se viihtyy puolivarjossa ja ravinteikkaassa, syvässä ja kosteassa maaperässä.

Tammi, latinaksi Quercus, kuuluu pyökkikasvien heimoon (Fagaceae). Kartiotammi on kotoisin lauhkean vyöhykkeen Euroopasta, ja se menestyy hyvin subokeaanisesta okeaaniseen tai kohtalaisen kosteaan mannerilmastoon. Tunnettuja lajikkeita on noin 240, mukaan lukien 'Argenteomarginata'.

Kartiotammen 'Argenteomarginata' on melko hidaskasvuinen. Sen kasvutapa on pyöreähkö, hieman kapeampi kuin korkea, saavuttaen aikuisena noin 12 m korkeuden ja latvuksen leveyden 10 m. Runko on aluksi sileä ja vihreä, muuttuen myöhemmin tummaksi ja syvälle uurteiseksi. Lehdet ovat vuorottaisia, vastapuikeita, 5–15 cm pitkiä ja 3–8 cm leveitä, jaettuna 5–7 pariin epäsymmetrisiä pyöristyneitä lohkoja. Yläpinta on tumman sinivihreä, jossa kermanvalkoinen reuna; alapinta on vaaleampi. Lehdet ruskistuvat myöhään syksyllä ja pysyvät puussa ennen putoamista. Kukinta tapahtuu huhti–toukokuussa. Hedekukinnot ovat riippuvia keltaisia norkkoja; emikukat ovat kupujen sisällä pitkien kukkaperien päässä — tästä nimi pedunculata. Terhot ovat soikeita, 1,5–3 cm pitkiä, ryhmittyneinä pareittain tai kolmittain pitkään kukkaperään, kypsyen vihreästä ruskeaksi syys–lokakuussa. Juuristo on syvä, ja siinä on sekä pääjuuri että laajat sivujuuret.

Tämä tammi soveltuu keskikokoisiin puutarhoihin yksittäispuuna. Se sopii hyvin yhteen havupuiden tai tummalehtisten pensaiden, kuten purppura pähkinäpensaan tai mustaseljan 'Black Lace' -lajikkeen kanssa. Sen runsas lehtikarikas hyödyttää latvuksen alla itäviä kasveja.