Pihlaja - Sorbus filipes

Sorbus filipes on Tiibetistä ja eteläisestä Keski-Kiinasta kotoisin oleva pihlajalaji. Tämä lehtensä pudottava pensas kasvaa hitaasti ja omaa elegantin lehvistön, joka koostuu pienistä vihreistä lehdyköistä ja värjäytyy syksyllä tulipunaiseksi. Kukinta on touko–kesäkuussa vaatimaton, ja sitä seuraavat pienet terttumaiset hedelmät, jotka muuttuvat elo–syyskuussa tummanpunaisesta valkoiseksi.

Sorbus filipes kuuluu ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Se saavuttaa 2–4 metrin korkeuden. Nuoret versot ovat punaruskeita ja karvaisia, mutta harmaantuvat ja niihin ilmestyy näkyviä kaarnahuokosia. Soikeat silmut ovat 3–6 mm pitkiä. Lehvistö on paritonparilehdykkäinen, lehdet 5–10 cm pitkiä; keskiranki on karvainen ja hieman siipipalteinen. Elliptiset tai puikeat lehdykät ovat 0,6–1,4 cm leveitä ja 4–8 mm pitkiä, hammaslaitaisia ja kaljuja, ja kussakin lehdessä on 8–13 paria. Lehvistö on kesällä vihreä, syksyllä tulipunainen. Kukat ovat riippuvissa huiskiloissa ja kevyesti tuoksuvia. Hedelmät ovat soikeita, 7–10 mm pitkiä, aluksi tummanpunaisia, sitten valkoisia. Sorbus filipes on apomiktinen eli se tuottaa diploideja alkioita ilman hedelmöittymistä, jotka ovat geneettisesti identtisiä emokasvin kanssa. Tämä mahdollistaa luotettavan lisäyksen kylvämällä.

Sorbus filipes viihtyy aurinkoisella paikalla ja kosteassa, hyvin vettä läpäisevässä, humuspitoisessa maassa. Se vartetaan joskus kotipihlajaan (Sorbus aucuparia) paremman menestymisen takaamiseksi epäedullisemmissa ilmastoissa. Se sopii hyvin yhteen turkinalppiruusun 'Variegatum', tähtimagnolian, davidinvaahteran ja tuoksuheiden kanssa, joilla on samat kasvuolosuhteet ja jotka täydentävät sen punertavaa syyslehvistöä ja koristeellisia hedelmiä.