Loistomehipuu Medusa
Loistomehipuu Medusa
Aeonium arboreum Medusa
loistomehipuu
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Loistomehipuu 'Medusa' on puutarhalajike, joka tunnetaan geometrisista ruusukkeistaan ja vuodenaikojen mukaan vaihtuvista väreistään. Lehdet ovat sävyiltään vaihtelevia vuodenajan ja auringonvalon mukaan: talvella vihreät ja valko-keltaiset, kesällä muuttuen voimakkaan punaisiksi, ja niissä on keskellä musta vyöhyke. Muodostaen kompaktin pyramidin, se kasvaa useimmissa hyvin vettä läpäisevissä maissa. Se ei ole kovin kestävä, joten se tulisi kasvattaa ruukussa ja talvettaa sisällä useimmilla alueilla.
Mehipuut kuuluvat maksaruohokasvien heimoon. Niiden 45 lajille on yhteistä tunnusomaiset geometriset ruusukkeet, ja ne ovat enimmäkseen kotoisin Kanariansaarilta. 'Medusa' on lajike, jonka hollantilainen puutarhuri löysi vuonna 2016, ja myöhemmin kiinalainen harrastaja Wu Ning toi sen markkinoille ja nimesi sen Gorgo Medusan mukaan, koska lehtien keskellä olevat tummat vyöhykkeet, jotka säteilevät 360 astetta, toivat mieleen kiemurtelevat käärmeet.
Se tuottaa suhteellisen leveitä lehtiä, joissa on pyöristetyt kärjet, ja ne ovat järjestäytyneet hyvin säännöllisiksi ruusukkeiksi. Akselin kasvaessa kehittyy uusia ruusukkeita, mikä antaa kasville pyramidimaisen siluetin. Se saavuttaa noin 40 cm korkeuden ja 30 cm leveyden kahdeksan–kymmenen vuoden iässä. Talvella lehdillä on kaksivärinen kirjava ulkonäkö – vihreä keskisuonen kohdalla ja valko-keltainen reunassa. Punertava väri leviää lehtien reunoilta auringonvalon lisääntyessä. Kesällä lehdet muuttuvat intensiivisen karmiininpunaisiksi, ja niitä korostaa lähes musta keskivyöhyke, kun taas keskellä olevat nuoret kelta-vihreät lehdet erottuvat tummemmista vanhoista lehdistä.
Loistomehipuu 'Medusa' on suojattava hallalta talvella. Lämpiminä vuodenaikoina sitä voidaan yhdistää terassilla muiden arkojen koristekasvien kanssa, kuten kruunuagaaven, mätäsaaloe tai kalamondiini (Citrus madurensis).
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Loistomehipuu Medusa kuvina...
Kasvutapa
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Aeonium
arboreum
Medusa
Crassulaceae
loistomehipuu
Puutarha-
Istutus ja hoito
Loistomehipuu 'Medusa' on erittäin lämmön- ja kuivuudenkestävä, ja se vaatii kevyen, hyvin vettä läpäisevän, hiekkaisen, ravinneköyhän, jopa hieman kalkkipitoisen maaperän. Istuta se keväällä maahan lämpimällä ja kuivalla sekä erittäin suojaisella paikalla. Ruukkuistutus on mahdollista ympäri vuoden, tietysti suojassa pakkaselta. Se viihtyy parhaiten auringossa, sietää puolivarjoa, ja nauttii lämpimistä juurista. Sen talvenkestävyys on heikko – se kestää kevyitä satunnaisia pakkasia (parhaimmillaan -5°C asti, mutta joskus vähemmän) – mikä rajoittaa maahanistutusmahdollisuudet Midribin suojaisille alueille. Talveta tämä kasvi lämmittämättömässä, mutta pakkasettomassa ja ehdottoman valoisassa huoneessa. Kastele kohtuullisesti syksystä kevääseen ja säästeliäästi talvella.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.