Vuorivaahtera Leopoldii
Vuorivaahtera Leopoldii
Vuorivaahtera Leopoldii
Vuorivaahtera Leopoldii
Acer pseudoplatanus Leopoldii
vuorivaahtera, vaahtera
Ihastu muihin vastaaviin varastossa oleviin lajikkeisiin
Katso kaikki →24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Rusovuorivaahtera 'Leopoldii' on vanha lajike, yhä suosittu tunnistettavan kirjavan lehvistönsä ansiosta, joka on silmujen puhjetessa pinkki ja muuttuu sitten keltaisen ja valkoisen kirjavaksi. Lajia pienempi, se saavuttaa noin 10–15 m korkeuden ja 10 m leveyden. Tämä tiheä pyramidimallinen puu on voimakaskasvuinen, kestävä, tuulen-, suolan- ja saasteidenkestävä, sopii keskikokoisiin ja suuriin puutarhoihin.
Rusovuorivaahtera 'Leopoldii' kehitettiin vuonna 1864 Belgiassa Domien Vervaenen toimesta, kunnianosoituksena kuningas Leopold II:lle. Se saavuttaa noin 10–15 m korkeuden täysikasvuisena ja on pyramidimainen ja erittäin tiheäkasvuinen. Lehtensä pudottava lehvistö koostuu suurista sormiosaisista lehdistä, joissa on 5 teräväkärkistä, hammaslaitaista liuskaa, pituudeltaan 12–20 cm. Lehdet ovat silmujen puhjetessa pinkin kuparinväriset, vähitellen vihertyvät ja kirjavoituvat keltaisella ja kermanvalkoisella. Syksyllä ne muuttuvat keltaisiksi. Kukinta tapahtuu huhti–toukokuussa, lehtien puhkeamisen jälkeen. Pienet keltaiset kukat ovat erittäin mesipitoiset ja ne ovat riippuvissa tertuissa oksien päissä. Runsas siipipähkinöiden muodossa tapahtuva hedelmöity ilmestyy vasta vähintään 20 vuotta vanhoilla yksilöillä.
Rusovuorivaahtera 'Leopoldii' on kestävä kovaa pakkasta ja tuulta, sietää useimpia maaperiä kunhan ne ovat riittävän syviä ja kosteita, ja suosii hieman hapanta, kalkitonta maaperää. Se on erinomainen varjopuu tiheän lehvistönsä ansiosta, ja sen hyvä kestävyys huonoa säätä ja suolasuihketta vastaan tekee siitä hyvän tuulensuojan. Se sopii myös puistokatuistutuksiin.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Vuorivaahtera Leopoldii kuvina...
Kasvutapa
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Acer
pseudoplatanus
Leopoldii
Sapindaceae
vuorivaahtera, vaahtera
Puutarha-
Istutus ja hoito
Rusovuorivaahteran variegata-muoto 'Leopoldii' istutetaan keväällä tai syksyllä syvään, kosteaan maahan, mieluiten happamaan suuntautuvaan, aurinkoiselle tai puolivarjoiselle paikalle. Se on täysin kestävä ja sietää tuulta ja suolasumua. Pidä maa kosteana kahtena ensimmäisenä kesänä istutuksen jälkeen. Multaaminen voi olla hyödyllistä maan kosteuden ylläpitämiseksi ilmastosta riippuen. Leikkaaminen ei ole välttämätöntä. Poista kuolleet oksat keväällä.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.