Rohtoaaloe - Aloe arborescens

Rohtoaaloe (Tree Aloe, Candelabra Aloe) on kasvitieteellinen laji, joka kykenee 3–4 vuodessa muodostamaan suuren, leveän pensaan, jossa on ruusukkeita pitkiä, hammaslaitaisia lehtiä paksujen varsien päissä. Sen lääkinnällisiä ominaisuuksia pidetään voimakkaampina kuin lääkeaaloea. Kukinta voi alkaa jo myöhäistalvella, jolloin ruusukkeiden keskeltä nousee punaisia kukkatähkiä.

Aloe arborescens kuuluu Aloeaceae-heimoon. Se muodostaa suuren, löyhästi kasvavan pensaan, jossa on paksuja puolipystyjä oksia. Aikuinen yksilö saavuttaa hyvissä kasvuoloissa noin 3 metrin korkeuden ja 2,5 metrin leveyttä. Oksat kapenevat varsiksi, joissa on kimppuja pitkiä, paksuja, vahamaisia, sinivihreitä lehtiä, jotka ovat usein koveria ja miekkamaisia, 40–60 cm pitkiä ja reunoiltaan pienten hampaiden reunustamia. Maalis–huhtikuussa esiin työntyy haarautuneita kukkavarsia, joissa on 30 cm:n pituisia tähkiä putkimaisia punaisia kukkia, jotka houkuttelevat pölyttäviä hyönteisiä. Hyvin leikattuna kasvi tuottaa runsaasti uusia varsia ja se voidaan muotoilla kupolimaiseksi; jos tyviversot poistetaan säännöllisesti, se voidaan kasvattaa pieneksi puuksi.

Erittäin kestävä merituulta ja kuivuutta vastaan, Aloe arborescens kestää pakkasta -4°C asti. Maahan istutus on varattu routattomille alueille. Se viihtyy kohopenkeissä, kivikkopuutarhoissa, kuivilla rinteillä tai kivimuureilla. Se sopii hyvin yhteen agaavien, opuntioiden, piikkipäivikkien, Carpobrotus-lajien tai pensastyräkkien kanssa.

Aloe arborescensin terapeuttisia ominaisuuksia tutkitaan parhaillaan. Sen lehtiä käytetään aasialaisessa ja välimerellisessä perinteisessä lääkinnässä. Japanissa lehtiä nautitaan ulostuslääkkeenä. Geeliä käytetään ihotauti- ja kosmetologiassa. Lehtiä korjataan vasta kolmannesta viljelyvuodesta lähtien.

Lisätietoa agaaveista ja aaloesta:

Aaloet ja agaavit muistuttavat toisiaan, mutta ne kuuluvat kahteen eri kasviheimoon, Aloeaceae ja Agavaceae. Aaloen ruusukkeet kukkivat monien vuosien ajan, kun taas kypsän agaveruusukkeen kukinta päättää sen elämän. Agaavilla keskimmäinen kukkatähkä kehittyy kärkisilmusta; aaloella kukannuput ilmestyvät lehtien välistä. Agaavit ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, aaloet Afrikan eteläpuoliskolta ja läheisiltä Intian valtameren saarilta.