Piikkiaaloe - Aloe ferox

Piikkiaaloe (Aloe ferox) on yksirunkoinen, puumainen laji, joka tunnetaan lääkeaaloea (Aloe vera) vastaavista lääkinnällisistä ominaisuuksistaan. Se on mehikasvi, josta on tullut harvinainen eteläafrikkalaisella kotiseudullaan, koska sen suurista lehdistä saatavaa geeliä on kerätty liiallisesti. Vaikka se ei ole talvenkestävä, tämä kasvi sietää erinomaisesti pitkiä, kuumia ja kuivia kesiä. Kylmemmillä ja sateisemmilla alueilla sitä voi kasvattaa isossa ruukussa ja talvettaa hallilta suojassa.

Piikkiaaloe on mehikasvimainen puumainen perenna Asphodelaceae-heimosta ja kotoisin Etelä-Afrikasta. Se on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi. Maassa kasvaessaan se voi saavuttaa 3 m korkeuden. Nuoret kasvit muodostavat ruusukkeen; runko alkaa kehittyä aikaisintaan 3–4 vuoden kuluttua. Lehtiruusukkeen halkaisija voi olla 1 m, ja se koostuu paksuista, harmaanvihreistä, kierteisesti asettuneista lehdistä, joista kukin painaa jopa 2 kg. Lehden reunassa ja alapinnalla on pieniä punaruskeita piikkejä; yläpinta on yleensä piikitön. Kukinta tapahtuu täysikasvuisilla kasveilla. Ruusukkeesta kohoaa haarainen kukkatähkä, jonka korkeus on 60 cm – 1,20 m. Se kantaa tiheitä tähkiä pieniä torvimaisia kukkia, joissa on 6 terälehteä ja ulkonevia heteitä. Kukkien väri vaihtuu peräkkäin korallinpunaisesta oranssiin ja sitten keltaiseen.

Piikkiaaloe viihtyy hyvin isossa ruukussa terassilla tai parvekkeella, ja se on syksyllä siirrettävä sisälle hallilta suojattuna. Se voi talvehtia valoisassa, viileässä huoneessa tai ansarissa. Se kasvaa myös maassa suojaisilla rannikoilla, kivikkopuutarhassa tai hyvin vettä läpäisevällä rinteellä. Se kestää pakkasta korkeintaan -4/-5 °C hyvin kuivassa maassa. Se sopii hyvin yhteen agaavien, kaktusten ja mehikasvien tai maanpeitekasvien, kuten piikkipäivikkien (Delosperma), kanssa.

Tietoa agaavista ja aaloesta:

Aaloet ja agaavet muistuttavat toisiaan, mutta kuuluvat kahteen eri kasviheimoon. Aaloe-ruusukkeet kukkivat monta vuotta, kun taas täysikasvuisen agaavenuusukkeen kukinta merkitsee sen elämän loppua. Aaloella kukannuput puhkeavat lehtien välistä; agaavella keskimmäinen kukkatähkä kehittyy kärkisilmusta. Agaavit ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta; aaloita esiintyy Afrikan eteläpuoliskossa ja läheisillä Intian valtameren saarilla.