Nuokkupapinkaura - Billbergia nutans

Nuokkupapinkaura on ulkonäöltään eksoottinen arkahallainen perenna, jota kasvatetaan suurissa ruukuissa ja talvetetaan sisällä tai istutetaan maahan leudoilla alueilla. Se kukkii runsaasti kesällä, jolloin roikkuvia kukintoja puhkeaa vaaleanpunaisten suojuslehtien suojista. Kukissa yhdistyvät vaaleanpunainen, vaaleanvihreä ja laivastonsininen. Kasvi muodostaa tiheitä, leviäviä pensasryhmiä ja viihtyy valoisassa puolivarjossa läpäisevässä, ajoittain kuivassa maassa.

Nuokkupapinkaura kuuluu ananaskasvien (Bromeliaceae) heimoon ja on kotoisin eteläisestä Argentiinasta ja Brasiliasta. Se kehittyy hitaasti ja tuottaa tyvilehtiä, jotka leviävät ulospäin ja muodostavat säännöllisesti sivuruusukkeita. Kukinta ajoittuu kesä–syyskuulle, ja kukinnot saavuttavat 50–60 cm:n pituuden. Ne puhkeavat ruusukkeista, jotka myöhemmin lakastuvat. Jokaiseen kukintovarteen puhkeaa suuria fuksianpunaisia suojuslehtiä, joiden lomasta työntyy kaareva tähkä, jossa on torvimaisia kukkia: tyvestä vaaleanpunaisia, terälehdet vihertäväntumman sinisin raidoin, ja pitkät, kaarevat keltaiset heteet. Miekkamaiset lehdet ovat kiiltävän tummanvihreät, hieman oliivinsävyiset, ja ne muodostavat ruusukkeen, jonka keskelle kertyy vettä. Kasvi kestää pakkasta noin –5 °C asti, ja leudossa ilmastossa lehdet säilyvät talven yli.

Leudoilla alueilla nuokkupapinkaura voidaan istuttaa maahan yksittäiskasviksi suurten kivien lomaan suojaisaan kivikkoryhmään tai yhdistää sarojen tai peippien kanssa metsänreunaan.