Maakastanja - Bunium bulbocastanum

Maakastanjaputki (Bunium bulbocastanum) on Euroopasta kotoisin oleva monivuotinen kasvi, jonka syötäviä mukuloita on käytetty pronssikaudelta lähtien, jo ennen perunaa. Sen hienonhienosti liuskoittuneet, aromaattiset lehdet sopivat käytettäväksi persiljan tapaan, ja valkoisista sarjakukinnoista saatavia siemeniä voidaan käyttää roomankuminan korvikkeena.

Laji kuuluu sarjakukkaiskasvien heimoon ja on kotoisin Länsi-, Keski- ja Etelä-Euroopasta sekä Pohjois-Afrikasta. Sen levinneisyys ulottuu pohjoiseen Englantiin, Saksaan, Alankomaihin ja Sloveniaan. Se sietää savi- ja kalkkipitoisia maita, mutta on herkkä liialliselle kosteudelle.

Bunium bulbocastanum on ruohovartinen perenna, jonka juuret tuottavat pieniä syötäviä mukuloita vararavinnon säilytyselimiksi. Ilmaosat säilyvät yleensä talven yli. Kasvi muodostaa noin 50–60 cm korkean ja 40 cm leveän pensasryhmän. Kasvu on hidasta; tyvilehdet ovat hienonhienosti liuskoittuneita kapeiksi, suoriksi lohkoiksi, aromaattisia ja kirkkaanvihreitä. Kukinta ajoittuu kesä–heinäkuulle, ja kukintoina on tiiviitä, puhtaanvalkoisia sarjakukintoja, jotka houkuttelevat pölyttäjiä. Maanalaiset mukulat ovat halkaisijaltaan 1–2 cm.

Bunium bulbocastanum on helposti viljeltävissä missä tahansa puutarhamaassa, kalkki- tai savimaassa, kosteasta ajoittain kuivaan. Hyötypuutarhassa se hyötyy ravinteikkaasta, hyvin muokatusta maasta ja säännöllisestä kastelusta.

Keittiössä:

• Lehtiä voi käyttää raakana tai kypsennettynä persiljan tapaan salaateissa, kypsennetyissä ruoissa, täytetyissä vihanneksissa ja talvisissa keitoissa.
• Siemenet maistuvat roomankuminaa muistuttavilta.
• Mukulat voidaan syödä raakana tai kypsennettynä, muussata paistetun lihan lisukkeeksi tai lisätä keittoihin.