Metsätammi Facrist
Metsätammi Facrist
Metsätammi Facrist
Quercus robur Facrist
metsätammi
Ihastu muihin vastaaviin varastossa oleviin lajikkeisiin
Katso kaikki →24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Quercus robur 'Facrist' on pylväsmäisen 'Fastigiata'- ja kierteislehtisen 'Cristata'-lajikkeen spontaanista risteymästä syntynyt kartiotammen muoto, joka yhdistää edellisen pylväsmäisen kasvutavan jälkimmäisen kierteisiin lehtiin. Se muodostaa pienen, kapearunkoisen puun, jonka latvus vanhetessaan pyöristyy, mutta säilyttää pitkulaisen muotonsa. Pienet lehdet ovat hyvin vaihtelevia; ne jakautuvat kahteen tai useampaan pyöreään lohkoon ja ovat kierteisiä ja käpertyneitä. Lajikkeen voi istuttaa yksittäin, ryhminä, riveinä tai pensasaidaksi. Se vaatii valoa sekä syvää, hieman kalkkipitoista, ravinteikasta ja kosteaa maaperää.
Lajike 'Facrist' saavuttaa aikuisena noin 6–10 metrin korkeuden ja 2–3 metrin leveyden. Kasvu on kohtalaisen nopeaa. Kasvutapa on pylväsmäinen, hyvin haarautuva, ja oksat ovat tukevia ja pystysuuntaisia. Lyhyt runko on aluksi vihreä ja sileä, muuttuen iän myötä harmaaksi, paksuksi ja syväuurteiseksi. Latvus muuttuu ajan myötä pitkulaisen puikeaksi. Lehdet ovat 3–7 cm pitkiä, muodoltaan vastapuikeasta puikeaan, ja ne ovat tiheässä oksien varsilla. Moni lehti on jakautunut kahteen erikokoiseen osaan pääsuonen suuntaisesti; toiset jakautuvat kolmeksi tai useammaksi pikkulehdykäksi, ja niiden laidat ovat karkealiuskaiset ja pyöreäreunaiset. Lehdet ovat kesällä tummanvihreät, myöhään syksyllä ne muuttuvat keltaisiksi ja sitten ruskeiksi, pysytellen puussa vielä muutaman viikon ajan ennen putoamista. Kukinta tapahtuu huhti–toukokuussa vuosikasvaimilla. Hedekukinnot ovat riippuvia keltaisia norkkoja; naaraskukat sijaitsevat pitkävartisessa kupulassa. Terhot ovat puikeita, 1,5–3 cm pitkiä, usein pareittain tai kolmittain pitkässä varressa, ja ne tuleentuvat vihreästä ruskeaksi syys–lokakuussa. Juuristo on syvälle ulottuva ja voimakas; sillä on sekä paalujuuri että laajalle leviävä sivujuuristo.
Tammi 'Facrist' on pienen kokonsa ja kapean kasvutapansa ansiosta moniin puutarhoihin sopiva koristepuu. Sen voi istuttaa yksittäin, riveihin tai yhdessä muiden kotimaisten lajien kanssa. Se sopii hyvin myös tiiviiseen pensasaitaan yhdistettynä valkopyökkeihin, pyökkeihin tai pähkinäpensaisiin. Sen terhot toimivat ravintona oraville ja närhille.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Metsätammi Facrist kuvina...
Kasvutapa
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Quercus
robur
Facrist
Fagaceae
metsätammi
Puutarha-
Istutus ja hoito
Kartiotammi 'Facrist' kasvaa tavallisessa mutta syvämultaisessa maaperässä, mieluiten savipitoisessa, hieman kalkkipitoisessa, neutraalissa tai lievästi happamassa. Vakiinnuttuaan tämä syväjuurinen puu sietää tavanomaisia kesiä eikä tarvitse lainkaan kastelua. Tämä tammi menestyy lähes kaikilla paikoilla. Se pitää kosteasta mutta hyvin läpäisevästä maaperästä, jossa sen kasvu on nopeampaa. Se suosii erittäin aurinkoisia ja avoimia kasvupaikkoja. Aseta tukeva tukiseiväs avuksi alkuun, noudata kastelujärjestystä ja anna sitten luonnon kulkea omaa latuaan. Vakiinnuttuaan puu vaatii erittäin vähän hoitoa, lähinnä kuolleiden oksien poistamista. Se ei ole kovin altis taudeille, mutta härmätauti voi toisinaan vaivata sitä.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.