X Sorbocotoneaster pozdnjakovii

× Sorbocotoneaster pozdnjakovii on erittäin harvinainen pensas viljelyssä, se löydettiin Itä-Siperiasta. Se on spontaanin risteymän tulos Sorbus sibirica (kotipihlajan S. aucuparia lähisukulainen) ja Cotoneaster melanocarpus -lajin välillä, se kerättiin ennen vuotta 1951 ylä-Aldanin laaksosta Itä-Siperiasta ja kuvattiin vuonna 1953. Lajinimi pozdnjakovii kunnioittaa sen löytänyttä metsänhoitajaa. Sen toi Isoon-Britanniaan vuonna 1958 Hillier.

Kuuluu ruusukasvien heimoon, × Sorbocotoneaster pozdnjakovii saavuttaa 2–2,5 m korkeuden ja 1–1,5 m leveyden. Se on lehtensä pudottava, pysty ja harvahaarainen, ja nuoret versot ovat villakarvaisia. Lehdet ovat 3–7 cm, pihlajan tapaan parilehdykkäiset, mutta lehdykät ovat tuhkapensaan muotoisia; päätelehdykkä on selvästi suurempi. Lehden alapinta on karvainen ja harmahtavanvalkoinen. Lehvistö muuttuu keltaisesta punaiseksi syksyllä. Touko–kesäkuussa versojen lyhyiden lehtevien kärkien kohdalle ilmestyy harvoja kermanvalkoisia, hieman tuoksuvia kukintoja. Noin 1 cm:n kokoiset pyöreät marjat, tummanpunaisesta lähes mustaan, ovat meheviä ja houkuttelevat lintuja. Kasvi sietää lähes kaikkia maalajeja, suosii hedelmällistä, läpäisevää maata, ja osoittaa erinomasta pakkaskestävyyttä eikä ole altis taudeille tai tuholaisille. Leikkausta ei tarvita.

Tämä keräilijöiden kasvi sopii luonnonmukaisiin puutarhoihin, kaupunkipuistoihin, sekapensasaitoihin ja pensasreunuksiin. Se yhdistyy hyvin valkokukkaisten pensasangervojen, tuhkapensaan (Cotoneaster lacteus), onnenpensas 'Lynwoodin', pihasyreenin (Syringa vulgaris), hopeapensas (Elaeagnus ebbingei 'Compacta') ja keltapihajasmikkeen (Philadelphus coronarius) kanssa.