Crataegomespilus dardarii Jules d'Asnière

Crataegomespilus dardarii 'Jules d'Asnières', jota kutsutaan joskus nimellä Dardar tai Bronvaux'n mispeli 'Jules d'Asnières', on lehtensä pudottava pensas, jota tavataan lähes yksinomaan kasvitieteellisissä kokoelmissa. Se ei ole hybridi vaan varttamiskimaira, jossa yhdistyvät tylppöorapihlajan ja mispelin ominaisuudet. Sen leveä, levittäytyvä kasvutapa tuottaa valkoisia ja vaaleanpunaisia kukkia keväällä, joita seuraavat ruskehtavanpunaiset hedelmät syksyllä. Se viihtyy hyvin läpäisevässä maaperässä, mukaan lukien kalkkipitoinen ja suhteellisen kuiva maaperä kesällä.

Crataegomespilus dardarii kuuluu ruusukasvien heimoon. Se syntyi varttamalla mispelin varsi tylppöorapihlajaan, ja se luotiin Ranskassa noin vuonna 1895 Dardaran puutarhassa Bronvaux'ssa, Mosellella. Samassa kasvissa elää kaksi eri lajia rinnakkain; se voi tuottaa orapihlajan oksia, joissa on pieniä lohkoisia lehtiä ja piikkejä. 'Jules d'Asnières' -muoto on pensas, jolla on leveä, matala levittäytyvä kasvutapa, ja se saavuttaa 2–3 m korkeuden ja 3 m leveyden, muistuttaen enemmän mispeliä kuin orapihlajaa. Nuoret versot ovat keväällä harmaan nukan peitossa; lehdet ovat karvaisia, leveänpuikeita, hammaslaitaisia ja 1–3-lohkoisia, muuttuen keltaisiksi syksyllä. Se kukkii runsaasti touko-kesäkuussa; yksittäiset kukat ovat ryhmittyneet 12 kukan huiskiloiksi, ja ne aukeavat 3 cm kokoisina valkoisina maljoina, jotka muuttuvat vaaleanpunaisiksi ennen lakastumistaan. Kukat houkuttelevat mehiläisiä. Hedelmät ovat pallomaisia tai hieman pitkulaisia, halkaisijaltaan 1–2 cm, ruskehtavanpunaisia ja muuttuvat ruskeiksi.

Crataegomespilus 'Jules d'Asnières' sopii yksittäiskasviksi nurmelle tai maaseutuaitapensaaseen yhdessä muiden maaseutupensasaitojen lajien kanssa. Maanpeitekasveina toimivat esimerkiksi pikkutalvio 'Josefine' tai tuoksukurjenpolvi 'Czakor'. Se sopii hyvin yhteen keväällä omenapuiden, tuomien, tarhamantelien ja persikoiden kanssa, ja syksyllä peruukkipensaiden ja euroopansorvarinpensaan kanssa.