Kanerva Bonita

Kanerva 'Bonita' on uudehko saksalainen kanervalajike, joka tunnetaan myöhäisestä kukinnastaan ja merkittävästä lehtien värinmuutoksesta. Lopputalvella keltaisena se muuttuu keväällä oranssiksi ja loppukesällä punertavanoranssiksi. Sen violetinpunaiset kukat pysyvät umppuisina kelloina. Tämä runsaskukkainen, ainavihanta pensas on matala ja hieman epäsäännöllisesti kasvava, sekä pysty että leviävä, ja se on äärimmäisen kestävä – sopii hyvin happamille maille ja karuihin ilmasto-olosuhteisiin.

Tämä ainavihanta pensas muodostaa pieniä, tuuheita kasveja, joiden korkeus on 25 cm ja leveys 35 cm. Kasvu on hidasta. Sen suomumaiset lehdet ovat keväällä kirkkaan keltaoranssit, kesällä hapanvihreät ja kylmällä säällä ne saavat punertavia sävyjä. Myöhäinen kukinta kestää syyskuusta marras–joulukuuhun: se tuottaa pieniä, vaaleanviolettia umpinaisia kelloja, jotka ovat tiheässä pystyissä, tiiviissä tähkissä.

'Bonita' voidaan istuttaa ryhmiin muiden lajikkeiden kanssa, kivikkoistutuksiin, reunuksiin tai kanervapenkkeihin alppiruusujen tai taikapähkinöiden juurelle. Se sopii hyvin yhteen heinien, saniaisten ja kääpiöhavupuiden kanssa. Se on hunajakasvi, jota arvostetaan mehiläishoidossa korkean nektarin sokeripitoisuuden takia; kanervahunaja tunnetaan hyytelömäisestä koostumuksestaan ja tummasta väristään.

Kanerva kestää kohtalaista laidunnusta ja on tärkeä ravinnonlähde lampaille ja peuroille, kun lumi peittää kasvillisuuden. Se kykenee uusiutumaan tulipalon jälkeen. Sen kukkivia latvoja on perinteisesti käytetty rohdoksena.