Puistoalppiruusu Halopeanum
Puistoalppiruusu Halopeanum
Puistoalppiruusu Halopeanum
Rhododendron griffithianum × arboreum 'Halopeanum'
puistoalppiruusu
Ihastu muihin vastaaviin varastossa oleviin lajikkeisiin
Katso kaikki →24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Alppiruusu 'Halopeanum', jota myydään myös nimellä 'White Pearl', on suuri ainavihanta alppiruusu happamalle, hyvin läpäisevälle maaperälle. Sen myöhäiskevään kukinta ja kasvuvoima tekevät siitä erinomaisen valinnan korkeaksi pensasaidaksi tai kukkivaksi suojaseinäksi. Hyvä lämmönkestävyys ja kohtuullinen pakkasenkestävyys täydentävät näitä ominaisuuksia.
Tämä alppiruusu kuuluu kanervakasvien heimoon. Se on vanha Normandiassa jalostettu hybridi: herra Halopén keräämät taimet kukkivat vuonna 1893 ja esiteltiin vuonna 1896; 'Halopeanum' on kasvattajan sukunimen latinisaatio. Vanhemmat ovat Rhododendron griffithianum ja puualppiruusu.
Se on voimakaskasvuinen ja puumainen iän myötä, saavuttaen avomaalla 4–6 m korkeuden tai enemmän merellisessä ilmastossa. 10 vuoden iässä se on 1,70–1,80 m korkea ja noin 1,20 m leveä. Ruskeanharmaa kuori on koristeellinen vanhoilla yksilöillä. Kasvi ei tee juurivesoja, mutta voi kerrostua matalien oksien alla. Juuristo on matala ja runsas.
Kukinta tapahtuu toukokuussa. Tummanpunaiset nuput avautuvat suuriksi, suppilomaisiksi valkoisiksi teriöiksi, joissa on vaaleanpunainen sävy, nielussa purppuranpunaisia pilkkuja ja poimuttuneet reunat. Kartiomaiset kukinnot koostuvat 9–12 kukasta ja voivat olla kevyesti tuoksuvia. Ainavihanta lehvistö käsittää leveitä, soikeita tai pitkänomaisia, kiiltävän tummanvihreitä, nahkealehtisiä lehtiä lyhyissä lehtiruodeissa.
Tämä lajike vaatii tilaa ja happaman, humuspitoisen, hyvin läpäisevän mutta kostean maaperän, puolivarjossa tai suojaisessa auringossa, tuulelta suojattuna. Se sopii korkeaksi suojaseinäksi, vapaamuotoiseksi pensasaidaksi tai yksittäiskasviksi nurmikon lähelle. Sopivia kumppaneita ovat kamelia 'Nuccio's Gem', magnolia 'Lennei', japaninkellovaivero 'Forest Flame' ja kelta-atsalea.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Puistoalppiruusu Halopeanum kuvina...
Kasvutapa
Kukinta
Lehvistö
Istutus ja hoito
Istuta alppiruusu 'Halopeanum' puolivarjoon, suojassa kylmiltä ja kuivattavilta tuulilta. Sille sopii kostea, humuspitoinen, kevyt ja hapahko maa. Kuten kaikki erikakasvit, se ei siedä kalkkipitoista eikä raskasta maata, joka talvella vettyy. Kaivetaan kuoppa, jonka tilavuus on kolme kertaa ruukun koko. Liota juuripaakkua vedessä (kalkittomassa) ja istuta pensas juurenniskan tasolla seokseen, jossa on 1/4 turvetta, lehtimultaa, soraa tai hohkakiveä ja pintamaata. Kastele runsaasti ja pidä maa kosteana kesällä.
Atsaleoilla ja alppiruusuilla on rajallinen juuristo, eivätkä ne kestä hyvin kuivuusjaksoja. Siksi suositellaan humuspitoista maata ja runsasta kastelua kuivina kausina. Juuristo ei myöskään ole kovin vahva, joten raskaita maita on kevennettävä istutusvaiheessa vettä läpäisevillä materiaaleilla (sora, hohkakivi, savipallot). Levitä joka kevät pensaan tyvelle murskattua männynkuorikatetta, jotta maa pysyy kosteana ja pH happamana. Hoito on yksinkertaista: kesällä poistetaan kuihtuneet kukat ja siistitään kuolleet oksat.
Atsaleoita ja alppiruusuja voivat joskus vaivata uurrekorvakärsäkkäät, jotka syövät lehtien reunoja ja juurten haaroja, sekä tunnettu alppiruusun lehtikaskas, joka ei yleensä aiheuta vakavia vaurioita. Alppiruusun lehtien kellastuminen (kloroosi) kertoo raudan heikosta imeytymisestä maasta ja aiheuttaa kasvin ennenaikaisen kuoleman. Yleensä syynä on kalkki, mutta myös huono vedenläpäisy tai liian syvälle istutettu juuripaakku voivat aiheuttaa saman ilmiön.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.
Toimitusmaa ja kieli
Asuinpaikkasi näyttää olevan:
Asuinpaikkasi on:
Saat parhaan kokemuksen sivustollamme muuttamalla seuraavia:
Toimitusmaa:
-
Alankomaat
-
Belgia
-
Bosnia ja Hertsegovina
-
Bulgaria
-
Espanja
-
Irlanti
-
Islanti
-
Italia
-
Itävalta
-
Kreikka
-
Kroatia
-
Kypros
-
Latvia
-
Liechtenstein
-
Liettua
-
Luxemburg
-
Malta
-
Portugali
-
Puola
-
Ranska
-
Romania
-
Ruotsi
-
Saksa
-
Serbia
-
Slovakia
-
Slovenia
-
Suomi
-
Sveitsi
-
Tanska
-
Tšekki
-
Unkari
-
Viro
Kieli:
-
Ranska
-
Englanti
-
Espanja
-
Italia
-
Saksa
-
portugali
-
hollanti
-
suomi
Oma tili
Hei
Omat suosikkilistat
Ostoskorini
Kirjautuminen / Rekisteröityminen
Oletko jo asiakas?
Tämä lomake on suojattu reCAPTCHA-tekniikalla. Tutustu tietosuojakäytäntöön ja käyttöehtoihin.
Etkö ole vielä asiakas?
Luo tili, jotta voit seurata tilaustasi, käyttää asiakaspalveluamme ja halutessasi hyödyntää tulevat tarjouksemme.