Franklinia alatamaha

Franklinia (Franklinia alatamaha), nimetty Benjamin Franklinin ja Georgian Alatamahajoen mukaan, josta se löydettiin vuonna 1765, on harvinainen lehtensä pudottava puu, jonka selviytyminen on kasvitieteilijä John Bartramin ansiota – hän viljeli sitä puutarhassaan Philadelphiassa yli kaksi vuosisataa sitten. Kamelioiden lähisukulaisena se tarjoaa liekehtivän syyslehvistön ja tuoksuvat valkoiset kukat, jotka kestävät joulukuuhun asti.

Suvun Franklinia (heimoon Theaceae kuuluva) ainoa edustaja kehittyy joko pieneksi yksirunkoiseksi pyramidimaisella latvuksella varustetuksi puuksi tai monirunkoiseksi pensasmaiseksi muodoksi. Keskimääräinen korkeus on 5 m ja leveys 1,5–2,5 m muodosta riippuen. Kaarna on harmaa ja uurteinen. Juuristo on säikeinen ja hauras, eikä se siedä siirtoa.

Lehtensä pudottavat lehdet ovat 12–15 cm pitkiä, vastapuikeita tai pitkulaisia, päältä kiiltävän tummanvihreitä ja alta vaaleampia, ja ne muuttuvat syksyllä liekinpunaisenoransseiksi.

Kukinta alkaa 5–6 vuoden kuluttua istutuksesta, kun kasvi on vakiintunut. Se alkaa syyskuussa ja jatkuu ensimmäisiin pakkasiin asti, yleensä joulukuussa. Kukissa on 5 valkoista terälehteä, halkaisija 8 cm, ne muistuttavat yksinkertaista kamelian kukkaa ja tuoksuvat kevyesti orvokin tapaan. Keskellä on kullankeltainen hedekimppu. Kukintaa seuraavat pyöreät, puiset kodat (halkaisija 2 cm), jotka jakautuvat 5 lohkoon, kussakin 1–2 siementä.

Istuta aurinkoiseen, suojattuun paikkaan viileämmillä alueilla tai puolivarjoon kuumilla ja kuivemmilla paikoilla. Franklinia alatamaha kestää lyhytaikaisia pakkasia -15°C:een asti ja tarvitsee hyvin vettä läpäisevän, hiekkaisen, runsasmultaisen, turvepitoisen ja happaman maan. Valitse seurakasveiksi pensaita, jotka eivät varjosta sitä, kuten kanukat, kääpiökoiranheisi ja jasmikkeet.

Lisätietoja:

Franklinia alatamahan häviäminen luonnosta johtuu tulipalojen, metsäkadon, tulvien, liiallisen keräilyn ja puuvillan viljelyn mukana levinneiden sienitautien yhteisvaikutuksesta. Kaikki nykyisin viljellyt yksilöt polveutuvat John Bartramin alkuperäisistä Philadelphian istutuksista. Nykyään on olemassa noin 2 000 yksilöä, ainoastaan viljelyssä.