Chilenviinipalmu - Jubaea chilensis

Chilenviinipalmu (Jubaea chilensis) on iso, suhteellisen talvenkestävä palmu, joka on kotoisin Chilin kuivilta alueilta ja kasvaa luontaisesti Välimeren tyyppisessä ilmastossa. Se muodostaa massiivisen, keskeltä levenevän rungon, joka on harmaan, vaakasuunnassa uurteisen kuoren peitossa. Rungon latvaa koristaa tiheä, hieman sinivihreistä lehdistä muodostuva lehvästö. Kasvu on hyvin hidasta, etenkin ensimmäisinä vuosina, ja kukinta alkaa vasta 40–50 vuoden iässä. Se kestää hyvin kuivuutta ja on talvenkestävä -15 °C:een asti.

Chilenviinipalmu on kotoisin Chilestä Andien juurelta, pääasiassa Valparaíson, Aconcaguan ja O’Higginsin alueilta, missä se kasvaa jopa 1500 metrin korkeudessa kuivilla paikoilla hiekka- tai kivipohjaisessa maassa. Kasvi on yksirunkoinen ja muodostaa yhden, yli 12 metrin korkeuteen ja metrin paksuuteen kasvavan rungon, jonka päällä on tiheä, 4 metriä leveä lehvästö. Runko on harmaa, tyvestä hieman levenevä, ja sen sileä, vaakasuunnassa lohkeileva pinta on koristeltu pyöristyneillä, timantinmuotoisilla arvilla, jotka ovat vanhojen lehtien jättämiä. Lehvästö koostuu jopa 40 höyhenmäisestä, 3–5 metriä pitkästä lehdestä, jotka ovat jäykkiä ja nahkeita. Kasvunopeus riippuu kasvuolosuhteista: syvässä, ravinteikkaassa ja kosteassa maassa se on nopeampi, muuten hitaampi. Lehvästön alaosien välistä puhkeaa yli metrin pituisia, ruskean samettisia kukintoja, joissa on kullanvärisiä, yksineuvoisia kukkia. Hedelmät muistuttavat pieniä kookospähkinöitä ja ovat halkaisijaltaan 3 cm. Niiden kuitumainen, oranssi tai keltainen hedelmäliha ympäröi öljyistä siementä, jonka valkoinen, syötävä sisus on runsaasti rasvahappoja. Chilessä tätä kutsutaan nimellä ”coquito”. Chilenviinipalmu on kotimaassaan uhanalainen laji, sillä palmunhunajan valmistukseen tarvittavan mahlan kerääminen edellyttää kasvupisteen leikkaamista, mikä tappaa kasvin.

Yhdessä kuitupalmun (Trachycarpus fortunei) kanssa tämä palmu on yksi helpoimmin sopeutettavista lajeista monilla alueilla. Se menestyy erityisen hyvin Välimeren-tyylisessä puutarhassa kruunukävykkien tai tassilinsypressin (Cupressus dupreziana) seurassa. Sen voi istuttaa kolmen ryhmiksi ajuruohojen, kaliforniantuliunikkojen tai nukkeasterien ympäröimänä.

Chilenviinipalmun mahla on runsassokerista, ja mapuchet tislailivat siitä aikanaan väkeviä juomia. Sitä myös kuumentamalla valmistettiin palmunhunajaa.

Jubaea-sukuun kuuluu vain tämä yksi laji, ja se on nimetty muinaisen Numidian kuningas Juba II:n (50–24 eaa.) mukaan, joka oli intohimoinen kasvitieteen harrastaja.