Sembramänty - Pinus cembra

Sembramänty (Pinus cembra) on keskikokoinen havupuu, joka tunnetaan kestävyydestään ja pitkäikäisyydestään. Se on kotoisin Euroopan alpiini- ja subalpiinialueilta, kestää ankaria talvia ja kehittää kartiomaisen, hoikan siluetin, joka vanhetessaan levenee. Sen tunnistaa viiden ryhmissä kasvavista sinivihreistä neulasista ja tanakoista purppuranvärisistä kävyistä, jotka vanhetessaan muuttuvat harmaanruskeiksi. Huomattavan kokonsa vuoksi se sopii parhaiten suuriin puutarhoihin, erityisesti vuoristoalueille.

Sembramänty kuuluu mäntykasvien heimoon (Pinaceae). Viljelyssä se saavuttaa keskimäärin 15 metrin korkeuden, ja sen kasvunopeus on suhteellisen hidas, noin 10–20 cm vuodessa. Tämä hitaus edistää sen poikkeuksellista pitkäikäisyyttä – jotkin yksilöt elävät jopa 1 000-vuotiaiksi. Ensimmäisinä vuosinaan se on kapea, pysty ja pyramidimainen; ajan myötä latvus levenee, latva litistyy ja oksat painuvat hieman. Sen alun perin sileä, harmaanvihreä kuori tummenee ja uurteistuu vanhetessa. Nuoret versot ovat huopakarvaisia ja kellanruskeita, myöhemmin ne muuttuvat oranssinruskeiksi. Jäykät, harmaansävyiset neulaset kasvavat viiden ryhmissä ja ovat 5–9 cm pitkiä. Kävyt ilmestyvät 7–8 vuoden jälkeen: hedekävyt ovat karmiininpunaisia, nuoret emikävyt ruusunviolettia, ja kypsyessään ne ovat soikeita, harmaanruskeita, 5–8 cm pitkiä ja 4–5 cm leveitä. Kävyt putoavat avautumatta ensimmäisenä vuotenaan.

Sembramänty menestyy hyvin vettä läpäisevässä, hieman happamassa maaperässä ja arvostaa kylmiä talvia. Se sopii tuulensuojiksi tai pieniin ryhmiin ja vaatii vakiinnuttuaan vain vähän hoitoa. Sopivia kumppaneita alppipuutarhaan ovat pylväskuusi (Picea abies), sinilaakakataja (Juniperus horizontalis 'Prostrata') ja virginianalppiruusu 'Grandiflorum', ainavihanta pensas, jolla on vaaleanpunaisia kesäkukkia ja joka sietää happamia maita ja kylmää ilmastoa.