Kanadanhemlokki - Tsuga canadensis

Kanadanhemlokki (Tsuga canadensis) on hidaskasvuinen, ainavihanta mäntykasvien heimoon kuuluva havupuu, joka on kotoisin itäisestä Kanadasta ja Yhdysvalloista. Sen kasvutapa on pyramidimainen tai kartiomainen, ja lehvistö on keskivihreästä tummanvihreään, hieman kiiltävä. Se sopii parhaiten suuriin puutarhoihin tai puistoihin yksittäispuuksi, on herkkä kuivuudelle, tuulelle ja kaupunkien ilmansaasteille, vaatii neutraalin tai happaman ravinteikkaan maaperän eikä siedä voimakasta auringonvaloa. Sen matala ja laaja juuristo tekee siitä tuulenaroja.

Laji saavuttaa hitaasti 30 metrin korkeuden ja 8–10 metrin leveyden, rungon paksuuden ollessa 1 metri, ja voi elää 600 vuotta. Pitkät oksat lähtevät rungosta suorassa kulmassa; niiden taipuisat kärjet roikkuvat alaspäin, mikä antaa puulle sen tunnusomaisen siluetin. Neulaset ovat 2,5 cm pitkiä ja 1,5 cm leveitä, silmun puhjetessa vaaleanvihreitä ja vanhetessaan tummempia, alapuolella on kaksi vaaleanharmaata tai valkoista ilmarakojuovaa. Kuori on aluksi oranssinruskea, tummuu myöhemmin mustanruskeaksi. Kukinta tapahtuu toukokuussa huomaamattomin, noin 4 mm:n kokoisin kellanvihrein kukin, joita seuraavat pienet, roikkuvat, noin 2 cm:n kokoiset ruskeat kävyt. Viljelyssä laji saavuttaa noin 25 metrin korkeuden täysikasvuisena ja noin 8 metrin leveyden. Puu on erittäin talvenkestävä (kestää pakkasta -30 °C:een asti).

Riittävän kosteassa maaperässä kanadanhemlokki sopii hyvin yhteen mustatupelon kanssa, jonka punaoranssit syysvärit erottuvat tummasta ainavihannasta lehvistöstä. Lännentulppaanipuu tuo keltaista syysväriä, kun taas riippakatsura antaa ryhmälle koristeellisen syyslehvistön.