Isoaurankukka Milas (siemenet)

Isoaurankukka (Agrostemma githago) on yksivuotinen rikkakasvi, joka oli aikoinaan yleinen viljapelloilla ja on nykyisin uhanalainen. Kesällä se tuottaa suuria, suppilomaisia kukkia valkoisina, vaaleanpunaisina tai punavioletteina, suonikkaissa sävyissä, korkeilla, karvaisilla ja sitkeillä varsilla. Se menestyy täydessä auringossa ja ravinteikkaassa, hyvin läpäisevässä maaperässä.

Isoaurankukka kuuluu kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimoon. Se on ruohovartinen yksivuotinen, kotoisin Euroopasta, lauhkean vyöhykkeen Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Se muodostaa pystyt, harvasti haarovat varret, jotka saavuttavat kukkiessaan korkeutta 50 cm:stä yhteen metriin. Suuri osa kasvista on peitetty silkkisen harmailla karvoilla, jotka ovat tiheämpiä kukkien lähellä. Lehdet ovat tasasoukkia tai kapean suikeita, ja niissä on selvä keskisuoni. Kukat ilmestyvät kesä–elokuussa, hedelmät heinä–syyskuussa. Kukkaperälliset kukat, halkaisijaltaan 3–5 cm, ovat tyypillisesti violetit, mutta voivat olla valkoisia tai valkovioletteja, ja ne puhkeavat turvonneesta, karvaisesta verhiöstä. Kaikissa terälehdissä on viisi tummaa pituussuuntaista suonta. Pölytyksestä vastaavat ruokailevat hyönteiset. Hedelmä on munamainen kota, joka sisältää 30–40 mustaa, karheapintaista siementä, suunnilleen vehnänjyvän kokoisia. Siemenet ovat erittäin myrkyllisiä.

Agrostemma githago sopii luonnonmukaisiin kukkapenkkeihin, kivikkopuutarhoihin ja leikkokukiksi. Se kasvaa hyvin yhdessä koristeheinien, kissanminttujen, kaliforniantuliunikkojen ja ruiskaunokkien kanssa.

Lajin katoamisesta:

Tutkimusten mukaan vehnän koko kasvaa 20–50 % symbioosissa Agrostemma githagon kanssa; kuitenkin siementen myrkyllisyys ihmisille ja eläimille saponiinien vuoksi johti lajin poistamiseen viljelykasveista valikoivien rikkakasvien torjunta-aineiden ja mekaanisen viljanlajittelun avulla. Pieninä annoksina saponiineilla on käyttöä fytoterapiassa verenvuotoa ehkäisevinä, yskänlääkkeinä, matolääkkeinä ja diureetteina.