Pimpinellaruusu - Rosa pimpinellifolia

Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia, syn. Rosa spinosissima) on pensasmainen, hyvin piikikäs laji, joka soveltuu erinomaisesti köyhien ja hiekkaisten maaperien maisemointiin. Sen lehdet muistuttavat hurmeluppion lehtiä, ja kukat ovat pieniä, kermanvalkoisia, joskus vaaleanpunaisen vivahteisia. Niitä seuraavat pienet mustat hedelmät. Tämä ruusu on erittäin käyttökelpoinen piikikkäässä pensasaidassa. Se kestää ankaria talvia ja viihtyy hyvin vettä läpäisevässä maassa, jopa kalkkipitoisessa ja kuivassa.

Ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva Rosa pimpinellifolia on kotoisin Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta. Se on varttamaton, joten se tuottaa juurivesoja ja leviää ympäristöönsä. Tyypillisesti se muodostaa tiheän pensaan, joka on 90 cm korkea ja yli 1 m leveä täysikasvuisena. Suotuisissa olosuhteissa se voi saavuttaa tai ylittää 1,5 m kaikkiin suuntiin. Oksat ovat peittyneet lukuisilla suorilla piikeillä, joihin sekoittuu jäykkiä karvoja; nuoret varret ja piikit ovat punaisia, vanhemmiten ne tummuvat syvänruskeiksi. Lehtensä pudottava lehvistö koostuu 5–13 hienosti hammaslaitaisesta lehdykästä, jotka ovat kesällä vaaleanvihreitä ja syksyllä keltaisia pronssisävyin. Lehtiin voi toisinaan ilmestyä tummanpunaisia läikkiä, mikä on lajille ominaista eikä vaikuta kasvin terveyteen. Kukinta kestää touko–kesäkuusta heinäkuun loppuun. Yksittäiset kukat ovat halkaisijaltaan 2–4 cm, yleensä kermanvalkoisia, joskus vaaleanpunaisen sävyisiä, ja niiden keskellä on kultaisia heteitä. Sen jälkeen kehittyy pallomaisia hedelmiä, jotka tuleentuvat punaisesta mustanvioleteiksi.

Juhannusruusu on vaatimaton pensas, joka sopii luonnonmukaisiin tai piikikkäisiin pensasaitoihin, muodostaen piikikkään massan, joka on vaikeasti läpäistävä. Se tulisi istuttaa täyteen aurinkoon maahan, joka ei pidätä kosteutta. Se yhdistyy hyvin muiden kasvitieteellisten ruusujen, jasmikkeiden, rautaoksien ja pensasmaisten hanhikkien kanssa.