Varjohiippa - Epimedium perralderianum

Varjohiipat (Epimedium perralderianum) on voimakaskasvuinen, erittäin runsaskukkainen maanpeitekasvi, talvella ainavihanta, pakkasenkestävä, viihtyy sekä auringossa että kuivassa varjossa. Se tuottaa suuria kiiltäviä lehtiä, jotka saavat keväällä pronssisen sävyn, ja niiden yläpuolelle ilmestyy kirkkaan keltaisia kukkia. Se on hyvä ratkaisu kuivan varjopaikan vihertämiseen suurten puiden alla.

Epimedium perralderianum on ainoa Afrikasta kotoisin oleva varjohiippalaji, joka on kotoisin Kabyylian Babors-vuoristosta. Sillä on rönsyilevä juurakko ja voimakas kasvu, ja se muodostaa tiheän, pysyvän maton, joka on kukkiessaan noin 30 cm korkea. Kukinta tapahtuu maaliskuusta toukokuuhun ilmastosta riippuen. Kukkatertut (kukkaröyhyt) sisältävät 9–25 kukkaa, joiden pituus on 1,5–2,5 cm. Kukat koostuvat vihertävistä uloimmista verholehdistä, keltaisista sisemmistä verholehdistä ja keltaisista terälehdistä, joissa on pieni ruskea kannus. Puoli-ikivihreä lehvistö koostuu tyvilehdistä, jotka ovat enintään 6,5 cm pitkiä ja 5,5 cm leveitä, ja ne jakautuvat kolmeksi munanmuotoiseksi lehdykäksi, jotka ovat hieman nahkeita, aaltoilevia, hammaslaitaisia, syvästi herttamaisia ja nuorina pronssinvihreitä. Kesällä väri on tummanvihreä, mutta syksyllä se muuttuu pronssinruskeaksi.

Epimedium perralderianum sietää hyvin juuristokilpailua ja sopii istutettavaksi puiden ja pensaiden juurelle. Se sietää kevyttä auringonvaloa, jos maa ei ole liian kuiva, ja se kestää pakkasta vähintään -15 °C asti. Se sopeutuu lähes kaikkiin maaperiin, myös kuiviin ja kivisiin. Yhdistettynä idänjouluruusujen, saniaisten, syklaamien ja sormustinkukkien kanssa se voi luoda kauniin kuvan kevyessä varjossa.