Varjohiippa - Epimedium perralderianum
Varjohiippa - Epimedium perralderianum
Varjohiippa - Epimedium perralderianum
Epimedium perralderianum
varjohiipa
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
12 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Varjohiipat (Epimedium perralderianum) on voimakaskasvuinen, erittäin runsaskukkainen maanpeitekasvi, talvella ainavihanta, pakkasenkestävä, viihtyy sekä auringossa että kuivassa varjossa. Se tuottaa suuria kiiltäviä lehtiä, jotka saavat keväällä pronssisen sävyn, ja niiden yläpuolelle ilmestyy kirkkaan keltaisia kukkia. Se on hyvä ratkaisu kuivan varjopaikan vihertämiseen suurten puiden alla.
Epimedium perralderianum on ainoa Afrikasta kotoisin oleva varjohiippalaji, joka on kotoisin Kabyylian Babors-vuoristosta. Sillä on rönsyilevä juurakko ja voimakas kasvu, ja se muodostaa tiheän, pysyvän maton, joka on kukkiessaan noin 30 cm korkea. Kukinta tapahtuu maaliskuusta toukokuuhun ilmastosta riippuen. Kukkatertut (kukkaröyhyt) sisältävät 9–25 kukkaa, joiden pituus on 1,5–2,5 cm. Kukat koostuvat vihertävistä uloimmista verholehdistä, keltaisista sisemmistä verholehdistä ja keltaisista terälehdistä, joissa on pieni ruskea kannus. Puoli-ikivihreä lehvistö koostuu tyvilehdistä, jotka ovat enintään 6,5 cm pitkiä ja 5,5 cm leveitä, ja ne jakautuvat kolmeksi munanmuotoiseksi lehdykäksi, jotka ovat hieman nahkeita, aaltoilevia, hammaslaitaisia, syvästi herttamaisia ja nuorina pronssinvihreitä. Kesällä väri on tummanvihreä, mutta syksyllä se muuttuu pronssinruskeaksi.
Epimedium perralderianum sietää hyvin juuristokilpailua ja sopii istutettavaksi puiden ja pensaiden juurelle. Se sietää kevyttä auringonvaloa, jos maa ei ole liian kuiva, ja se kestää pakkasta vähintään -15 °C asti. Se sopeutuu lähes kaikkiin maaperiin, myös kuiviin ja kivisiin. Yhdistettynä idänjouluruusujen, saniaisten, syklaamien ja sormustinkukkien kanssa se voi luoda kauniin kuvan kevyessä varjossa.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Varjohiippa - Epimedium perralderianum kuvina...
Kukinta
Lehvistö
Kasvutapa
Kasvitiede
Epimedium
perralderianum
Berberidaceae
varjohiipa
Pohjois-Afrikka
Istutus ja hoito
Varjohiippa (Epimedium perralderianum) kasvaa mieluiten varjossa tai puolivarjossa, mutta se sietää myös auringonvaloa maaperässä, joka ei kuivu liikaa kesällä. Se istutetaan parhaiten maaperään, joka ei ole liian hapan eikä liian kalkkipitoinen, vaan on ilmava ja hyvin valmisteltu.
Aluskasvina se pitää erityisesti humuspitoisesta maasta, joten vuosittainen kompostimullan lisäys on tervetullut. Tämä kasvi sopeutuu kuitenkin helposti mihin tahansa kompostilla rikastettuun tavalliseen maaperään ja voi kasvaa jopa melko kivikkoisessa maassa. Se selviytyy hyvin myös puiden tai pensaiden juurten kilpailusta.
Vakiinnuttuaan, mikä toisinaan vie hieman aikaa ja vaatii suojaa rikkakasveilta sekä säännöllistä kastelua ensimmäisen vuoden aikana, varjohiippa kestää hyvin kesän kuivuutta (varjossa). Sen hoitoon kuuluu edellisvuoden kuihtuneen lehvistön poistaminen talven lopulla ennen kukkien ilmestymistä.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.