Keijunsalvia Belle de Loire

Salvia x jamensis 'Belle de Loire' on pensasmainen salvia, joka tunnetaan epätavallisen värisistä kukistaan. Kukinnan alussa teriöt ovat keltaisia oranssein liekein, myöhemmin kauden edetessä kermansävyisiä lohenpunaisin liekein. Kukintotähkät ovat pitkiä ja löyhiä, tuoksuvia ja mesirikkaita. Kasvi muodostaa tiheän pensaan, jossa on erittäin aromaattinen, osittain ainavihanta lehvistö. Se kestää kuivuutta, mutta on kohtalaisen talvenkestävä, ja viihtyy kaikenlaisessa hyvin läpäisevässä maaperässä. Se sopii erinomaisesti ruukkupuutarhaan.

'Belle de Loire' on ranskalainen puutarhaluomus, jonka on kehittänyt Maison Barrault. Se kuuluu Salvia x jamensis -lajikeryhmään, joka on luonnollinen hybridi Meksikon vuoristosta kotoisin olevista Salvia greggii- ja S. microphylla -lajeista. Tämä puutunut, haarova perenna on kasvutavaltaan pensasmainen, yhtä leveä kuin korkea, ja se saavuttaa noin 60 cm joka suuntaan, tai enemmän ravinteikkaassa maaperässä. Mesirikas kukinta alkaa touko-kesäkuussa ja kestää marraskuuhun, ellei halla katkaise sitä; se saattaa hidastua heinä-elokuussa erittäin kuivina kesinä. Kukat kehittyvät 20–30 cm pitkiksi tähkiksi, ja kukin teriö on 2–3 cm pitkä. Kaksivärinen sävy vaihtuu vaaleankeltaisesta eloisaan oranssiin, kermanväriin ja lohenpunaiseen kauden kuluessa. Osittain ainavihanta lehvistö koostuu pienistä, soikeista, keskivihreistä lehdistä, jotka ovat 1–2 cm pitkiä, paksuja, aromaattisia ja hieman tahmeita. Tämä lajike on kestää pakkasta noin -10°C asti hyvin läpäisevässä maaperässä.

'Belle de Loire' sopii hyvin yhteen keväällä kukkivien kurjenmiekkojen, rohtorosmariinin ja Caryopteris-pensaan kanssa. Sen yhdistäminen koristeheiniin tai syysastereihin on erityisen tehokasta: valitse vähän hoitoa vaativia lajeja, kuten Aster laevis, Aster turbinellus tai Aster amellus (elokuunasteri). Myös gaurat, korkeat maksaruohot, pensasmaiset hanhikit sekä marunoiden ja sineraarioiden hopeanharmaa lehvistö ovat sopivia kumppaneita.

Meksikossa Salvia x jamensis -lajin lehdistä valmistetaan perinteisesti teetä, ja sitä kutsutaan paikallisesti nimellä 'mountain myrtle'.