Tarhapioni Rosea Plena

Pioni Paeonia officinalis ‘Rosea Plena’ on hyvin vanha lajike, jota istutetaan yhä puutarhoihin sen varhaisen kukinnan vuoksi – kukista saa myös näyttäviä leikkokimppuja. Sen suuret, kerrotut, purppuranroosan sävyiset, kevyesti tuoksuvat kukat avautuvat jo loppukeväällä. Loistava kukkapenkissä tai Pappilan puutarhassa; tämä perenna viehättää niin romanttisten puutarhojen ystäviä kuin keräilijöitäkin. Perinteinen, kestävä ja helppohoitoinen pioni!

Euroopassa jo 1600-luvulta lähtien viljelty pioni ‘Rosea Plena’ polveutuu botaniseen lajiin Paeonia officinalis, jonka alkuperä on Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristoalueilla. Tämä lajike luetteloidaan joskus myös nimellä Paeonia × festiva 'Rosea Plena'. Se on saanut Royal Horticultural Societyn arvostetun Award of Garden Merit (AGM) -tunnustuksen, joka kertoo sen poikkeuksellisesta koristearvosta.

‘Rosea Plena’ kukkii pionikauden alussa, yleensä jo toukokuun puolivälistä, noin 2 viikkoa ennen kiinanpioneja (Paeonia lactiflora). Sen kerrotut ja pyöreän pallomaiset, kruunumaiset kukat ovat 10–13 cm leveitä. Väri on voimakas roosa, hienoisella purppuran vivahteella, ja tuoksu mieto. Sävy vaalenee kukinnan loppua kohti. Kasvi muodostaa pensasmaisen kasvuston, 70–80 cm korkean, pyöreä- ja tiiviskasvuisen. Vahvat varret, nukkaiset, ovat melko lyhyet, mutta runsaat sateet voivat vaatia kevyttä tuentaa, sillä kukat ovat raskaita ja niitä on paljon. Lehtivihreä on lehtensä pudottava, syvään liuskoittunut, mattapintaisen tummanvihreä, erittäin terve ja koristeellinen myös kukinnan ulkopuolella. Lehdissä on 9 soikeaa lehdykkää. Kestävä -20 °C:een asti ja vaatimaton, mutta pioni ei siedä seisovaa kosteutta; toisaalta se kestää melko kuiviakin kesiä hyvin juurruttuaan. Kuten kaikki pionit, se on hidas asettumaan, mutta palkitsee vuosikymmenten uskollisella ja runsaalla kukinnalla ilman jakotarvetta.

Luonnonmukaisessa perennapenkissä, vanhan ajan puutarhassa, reunuksissa tai leikkokukkana ‘Rosea Plena’ sopii hyvin yhteen pehmeäsävyisten perennojen kanssa, kuten sormustinkukkien tai akileijojen. Se kukkii samaan aikaan muiden varhaisten pionien kanssa, kuten Paeonia tenuifolia tai joidenkin pensaspuupionien (Paeonia suffruticosa) kanssa, ja näin syntyy keväisiä, romanttisia ja värikkäitä istutuskokonaisuuksia.

Vinkki : Vältä nestemäisiä lannoitteita ja siirtämistä paikasta toiseen.