Komeakuunlilja Albomarginata

Kuunliljat voidaan istuttaa keväällä tai syksyllä. Kuunliljat suosivat syvää, humuspitoista, irtonaista maaperää, joka on mieluiten neutraali tai hapan ja kosteasta märkään ympäri vuoden. Istuta ne varjoon tai puolivarjoon ja suojattuun paikkaan, pois voimakkailta tuulilta.

Valmistele istutuskuoppa, jonka koko on 20 cm x 20 cm x 20 cm. Jos maaperäsi on raskasta, sekoita puolet kompostimultaa murentuneen maan kanssa, täytä osittain takaisin ja aseta kasvi paakkuna siten, että paakun yläosa peittyy 3 cm:llä multaa. Väkilannoitteen (luujauho) lisäys ravitsee kasvia juurtumisen aikana ilman palovamman riskiä. Varmista, että tyvi on hyvin maanpinnan yläpuolella. Tiivistä maa ja kastele runsaasti ilmataskujen poistamiseksi. Jos sää on kuiva, kastele säännöllisesti muutaman viikon ajan kasvin vakiintumisen edistämiseksi. Kastele myös säännöllisesti kuivan kesän sattuessa.

Suosiessaan kosteita alueita etanat ja kotilot eivät koskaan ole kaukana kuunliljoista. Vaikka sinisillä tai variegata-kuunliljoilla on usein paksumpi ja kovempi lehvistö, joka on vähemmän maittava etanoille, nämä kasvit on suojattava kotiloeläimiltä. Suojaa kuunliljasi ympäröimällä ne luomuviljelyssä hyväksytyillä rakeilla, munankuorilla, kahvinporoilla, katteella tai millä tahansa kuivalla ja karhealla luonnonaineella, joka karkottaa niitä. Siilit ovat puutarhurin parhaita liittolaisia taistelussa etanoita ja kotiloita vastaan, sillä ne eivät toisin kuin kanat kaiva maata eivätkä hyökkää nuorten kasvien rehevien versojen kimppuun. Lopuksi eräät kasvit, kuten marunat ja valkosipuli, tuottavat etanoille karkottavaa hajua.