Kirjokurjenmiekka Variegata

Kirjokurjenmiekka 'Variegata' on kirjavan lehvistön lajike, jonka kukat ovat sinivioletteja, tummanvioletein suonineen ja tyvestä valkoisen pilkullisia. Vihreä lehvistö on kermanvärein juovikas ja kerääntyy tiheiksi mättäiksi. Erittäin kestävä perenna, joka leviää hitaasti muodostaen kasvustoja – sopii erinomaisesti vesiaiheisiin ja aurinkoisiin penkkeihin, joissa multa pysyy kosteana.

Iris versicolor on lehtensä pudottava ruohovartinen perenna, jolla on leviävät juurakot. Se kuuluu kurjenmiekkakasvien heimoon (Iridaceae). Se muodostaa aluksi pystyjä, myöhemmin leviäviä mättäitä, 60–90 cm korkeita, leviten sivusuunnassa ilman teoreettista rajaa. Sen pitkät, suikeat miekkamaiset lehdet ovat poimuttuneet keskisuonen kohdalta ja kokonaan valko-kermanvärisesti juovikkaat, usein tyvestä punertavat. Kukinta tapahtuu toukokuusta heinäkuuhun; pitkänomaiset varret, joskus haarautuneet kärjestä, kantavat 3–5 kukkaa, halkaisijaltaan 5–7 cm. Jokaisessa kukassa on 3 kapeaa, lapamaista, terälehtimäistä emintä yläpuolella 3 leveämpää vaakasuoraa terälehteä. Kukilla on kevyt, puuterimainen tuoksu, ja ne kestävät 48 tuntia, tuottaen runsaasti kukkia hyvin vakiintuneilla kasveilla. Hedelmä on kota, joka avautuu 3 lohkoksi, ja siemenet leviävät veden mukana.

Sen voi istuttaa suurina ryhminä tai pieninä laikkuina kosteille joenrannoille tai suuriin rei'itettyihin ruukkuihin, jotka upotetaan tyvestä altaaseen. Se sopii hyvin yhteen tasaista kosteutta vaativien perennojen kanssa: pajut, sarat, rantatyräkki, ukontattaret, punalatvat tai Schizostylis coccinea 'Major', joka kukkii loppukesällä.

Quebecin virallinen tunnuskukka Iris versicolor on myös lääkekasvi, jota käytetään homeopatiassa ja fytoterapiassa närästyksen ja silmäoireisten migreenien lievittämiseen. Sen käyttö on varattu yksinomaan ammattilaisille.