Tarhakeijunkukka Eternal Flame

Keijunkukka 'Eternal Flame' ('FJF 1811') on lajike, joka tunnetaan muuttuvasta lehdistöstään: lehdet ovat punaisesta oranssiin vaihtelevat, tummanpunaisin suonikuvioin ja kellanvihrein reunoin. Loppukesällä lehdet saavat kellanvihreän sävyn. Punertavanvaaleanpunaisia, pieniä kellomaisia kukkia sisältävät röyhyt kohoavat lehdistön yläpuolelle loppukeväällä tai alkukesällä.

Tämä lajike kuuluu rikkojen (Saxifragaceae) heimoon. Se on ruohovartinen monivuotinen kasvi, joka muodostaa useita tyviruusukkeita lyhyeen, vanhetessaan puutuneeseen kannokseen. Sen lehdistö on ainavihanta alueilla, joilla talvet ovat leutoja, ja se voi muuttua puoliainavihannaksi kylmemmillä alueilla. 'FJF 1811' on puutarhahybridi, jonka on jalostanut Frédéric Lafontaine Bas-Ohassa, Belgiassa. Se on saatu vapaasta pölytyksestä vuonna 2015 nimeämättömästä amerikankeijunkukasta (Heuchera americana). Vuodesta 2024 lähtien sitä on myyty kaupallisella nimellä Eternal Flame, ja lajike on saanut pronssimitalin Plantarium-GroenDirekt 2025 -näyttelyssä. Mätäs on 17–25 cm korkea ja 40–45 cm leveä. Lehdet ovat pitkäruotisia ja voivat olla lähes 10 cm leveitä; lähes pyöreä lehtilapa on viisiliuskainen, matalasti liuskoittunut, pyöreähampainen ja hieman karvainen. Keväällä ja kesällä lehden keskusta on punainen tai punaoranssi, suonet tummemmat ja reuna kellanvihreä; loppukesällä kellanvihreä väri tulee vallitsevaksi, mutta punaiset suonet erottuvat edelleen. Kukinta-aika on toukokuun lopusta heinäkuuhun ilmastosta riippuen: pystyt kukkavarret kantavat löyhiä röyhyjä, joissa on pieniä, punertavanvaaleanpunaisia, kellomaisia kukkia (7–8 mm). Kukkavarret kohoavat 50–55 cm:n korkeuteen. Kasvi kestää pakkasta -25 °C:seen asti läpäisevässä maassa. Viljelykokeissa on havaittu hyvä kestävyys härmää ja harmaahometta vastaan.

Tämä keijunkukka sopii puolivarjoisan perennaryhmän reunukseen tai lehtipensaiden juurelle. Se sopii hyvin yhteen keijunkukkien 'Pink Pearls' ja 'Forever Purple', sekä Mukdenia rossii -lajin ja Disporopsis pernyi -lajin kanssa, kun halutaan somistaa puolivarjoisa istutusalue.