Kaunokellokanerva Trio

Kaunokellokanerva viihtyy täydessä auringossa, mikä parantaa sen kukintaa, ja se sietää kasvamista kaikenlaisessa maaperässä, jopa savisessa tai hieman kalkkipitoisessa, kunhan maa on hyvin vettä läpäisevä ja syvään muokattu. Vakiintuttuaan se kestää lähes mitä tahansa, mutta istutus on tehtävä huolellisesti ja kastelusta on huolehdittava kahden ensimmäisen vuoden ajan: jos juuripaakku pääsee kuivumaan juuriston ollessa vielä kehittymätön, kasvi kuolee. Toisaalta maan vettyminen, erityisesti kuumalla säällä, voi edistää Phytophthora-sienen kehittymistä, ja kun se on vakiintunut, se tappaa tämän kanervan.

Istutuksen yhteydessä on suositeltavaa irrottaa juuripaakkua hieman, leikata pitkät juuret ja istuttaa 30x30 cm:n kokoiseen kuoppaan, joka täytetään turve- ja puutarhamullan seoksella. Kastele sitä kerran tai kahdesti viikossa ympäristön lämpötilasta riippuen, jotta maa pysyy kosteana kasvin vakiintuessa. Tiiviin kasvutavan säilyttämiseksi ja kanervan eliniän pidentämiseksi on hyödyllistä leikata kuihtuneet oksat 2–5 cm:n päähän edellisvuoden kasvusta joka vuosi kukinnan jälkeen, varoen leikkaamasta viimeisten vihreiden lehtien alapuolelta. Kaunokellokanerva voi olla altis myös pythiumille ja rhizoctonialle kuumina ja kosteina jaksoina. Väkilannoite ei ole tarpeen, ja sitä jopa suositellaan välttämään, jotta lehvistön kasvu ei tapahdu kukinnan kustannuksella (kanervat viihtyvät yleensä köyhässä maaperässä).