Ruostevaahtera - Acer rufinerve

Ruostevaahtera on pieni japanilainen puu, jolla on vihertävänvalkoinen juovikas kaarna. Syksyllä sen kolmiliuskaiset lehdet muuttuvat oranssinpunaisiksi. Se viihtyy alikasvoksessa puolivarjossa tai varjossa happamassa tai neutraalissa, läpäisevässä mutta kosteassa maaperässä, suojassa kylmiltä tuulilta.

Saippuamarjakasvien heimoon kuuluva laji on kotoisin Japanin vuoristometsistä ja se on osa käärmekaarnavaahteroiden ryhmää, johon kuuluvat myös davidinvaahtera ja uurrekaarnavaahtera. Juovat ovat harmaanvalkoisia omenanvihreässä rungossa, ja niitä koristavat timantinmuotoiset ilmarakut. Vaikutelma haalistuu 20–25 vuoden jälkeen, jolloin kaarna muuttuu mahonginväriseksi. Pehmeänvihreissä lehdissä on kolme teräväkärkistä liuskaa; syksyllä ne muuttuvat oransseiksi, punaisiksi ja joskus violetiksi. Keltaisenvihreät kukat ilmestyvät huhtikuussa, ja niitä seuraavat siivelliset hedelmät koristeellisina terttuina. Puu voidaan kasvattaa yksi- tai monirunkoisena, ja se saavuttaa lopulta 8–10 m korkeuden ja 4–7 m leveyden.

Ruostevaahtera tarvitsee puolivarjoa tai varjoa, suojassa suoralta auringonvalolta ja kylmiltä tuulilta. Se tarvitsee syvää, humuspitoista, hapanta tai neutraalia (ei kalkkipitoista), läpäisevää mutta kosteaa maaperää. Raskaassa maaperässä ruostevaahtera on altis verticillium-lakastumistaudille, sienitaudille, joka aiheuttaa oksien kuolemista. Jos maaperä ei ole riittävän läpäisevä, siihen kannattaa sekoittaa hyvin maatunutta kompostimultaa tai puutarhahiekkaa.

Istuta ruostevaahtera paikkaan, jossa sen kaarna näkyy myös talvella. Se sopii hyvin yhteen muiden koristeellisen kaarnan omaavien puiden kanssa, kuten kuparivaahteran, tuohituomen, Betula albosinensis 'Fascination' -koivun tai bambujen, kuten Fargesia 'Blue Dragon' -ruokobambun. Sopivia kumppaneita ovat hakoneheinä, Fatsia japonica 'Spider Web' -huonearalia ja Athyrium niponicum 'Pictum'.