Niverävaahtera - Acer campestre
Niverävaahtera - Acer campestre
Niverävaahtera - Acer campestre
Niverävaahtera - Acer campestre
Niverävaahtera - Acer campestre
Niverävaahtera - Acer campestre
Niverävaahtera - Acer campestre
Niverävaahtera - Acer campestre
Acer campestre
niverävaahtera
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Niverävaahtera (Acer campestre) on keskikokoinen puu, jolla on pyöreä, tiheäkasvuinen muoto. Se on erityisen huomiota herättävä syksyllä, jolloin sen lehvistö saa kullan-, kuparin- ja pronssinvärisiä sävyjä. Perinteisesti sitä on käytetty englantilaisissa pensasaidoissa, ja se sopii hyvin epämuodollisiin pensasaitoihin tai puuryhmäistutuksiin. Se sietää hyvin leikkausta, joten sen voi pitää maltillisissa mitoissa.
Hidaskasvuinen niverävaahtera saavuttaa leikkaamattomana keskimäärin 8 m korkeuden, ja latvuksen leveys on 4 m. Sen muoto on pallomainen ja tiheä; ajan mittaan se voi muodostaa useita toisiinsa kietoutuneita runkoja. Lehtensä pudottava lehvistö koostuu pienistä, 5–10 cm pitkistä lehdistä, joissa on 3–5 liuskaa ja hieman silkkimäinen vihreä pinta. Lehdistä tihkuu usein maitiaisnestettä. Syysvärit värjäävät lehvistön kullankeltaiseksi, kupariseksi tai pronssiksi. Keväällä ilmestyy huomaamattomia vihertäviä kukkia huiskiloissa, joiden jälkeen kehittyy punertavia siipipalteisia siemeniä, joissa on vastakkaiset, kohdakkain olevat siivet. Kuori on vaaleanharmaa ja halkeileva; nuorissa oksissa on usein korkkimainen, uurteinen kuori. Jos puu kasvaa lähellä ranskanvaahteraa (Acer monspessulanum), lajit risteytyvät helposti.
Erittäin helppokasvuinen, se menestyy kaikessa tavallisessa maaperässä, jopa kalkkipitoisessa, kunhan maa on riittävän syvä. Se sopii hyvin peltoaitaan yhdessä lehtensä pudottavien sorvarinpensaiden (Euonymus), valkopyökki 'Orange Retz' -lajikkeen (Carpinus), peruukkipensaiden (Cotinus), orapihlajien, koristeomenapuiden tai ranskanvaahteran kanssa. Sen tyvelle voi istuttaa pieniä varjoperennoja, kuten peippejä (Lamium), varjohiippia (Epimedium), tuoksukurjenpolvea (Geranium macrorrhizum) tai mustakäärmeenparta 'Nigeria' (Ophiopogon planiscapus 'Niger').
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Niverävaahtera - Acer campestre kuvina...
Kasvutapa
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Acer
campestre
Sapindaceae
niverävaahtera
Länsi-Eurooppa
Istutus ja hoito
Niverävaahtera (Acer campestre) on parasta istuttaa keväällä tai syksyllä syviin maaperiin, mieluiten kalkkipitoiseen maahan, aurinkoiselle tai puolivarjoiselle paikalle. Vakiinnuttuaan se ei tarvitse kastelua kesällä eikä vaadi muuta hoitoa. Varo voimakkaita tuulia. Pidä maaperä kosteana kahden ensimmäisen kesän aikana istutuksen jälkeen. Multaamisesta voi olla hyötyä maan kosteuden ylläpitämisessä.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.