Buddleja megalocephala -Syrikkä

Syyssyrikkälaji Buddleja megalocephala on Guatemalan ja Meksikon ylänköalueiden kotoperäinen kasvi. Se on viljelyssä harvinainen ja vaikeasti totutettava. Tälle syrikälle ovat ominaisia pitkät, villaiset, lähes valkoiset lehdet, jotka kasvavat erittäin vaaleissa varsissa. Sen pallomaiset, keltaiset kukinnot, jotka muuttuvat oransseiksi, muistuttavat pallosyrikkää, mutta ovat vähemmän runsaita. Suojaisimpia puutarhoja lukuun ottamatta se on parasta kasvattaa astiassa ja talvettaa kuten sitrushedelmiä. Pakkasenkestävyys on -5 °C.

Kyseessä on kaksikotinen laji; on olemassa hede- ja emikasveja. Luonnossa se muodostaa jopa 12 m korkean puun, jonka rungon halkaisija on 65 cm, ja se kasvaa ainavihantien metsien aukkopaikoissa 2700–4000 metrin korkeudessa kostealla trooppisella alueella. Lauhkean vyöhykkeen puutarhoissa B. megalocephala on toistaiseksi muodostanut vain 2 m korkeita pensaita. Kaupan olevat kasvit ovat joidenkin lähteiden mukaan hedekasveja (klooni BSWJ 9106).

Buddleja megalocephala on löyhä, pensasmainen ja huonosti haarova, ja siinä on halkeilevaa ruskehtavaa kuorta sekä tukevia, nelisärmäisiä, valkokarvaisia oksia. Lehvistö on teoriassa ainavihanta. Lehdet ovat suikeita tai puikeita, 7–20 cm pitkiä ja 2–6 cm leveitä, sileäpintaisia ja alapuolelta paksun, lähes valkoisen nukan peittämiä. Kukinta ajoittuu kesäkuun tienoille. Haarautuneet kukinnot ovat 6–20 cm pitkiä ja 8–10 cm leveitä, ja ne muodostuvat pallomaisista 40–50 pienen kukan tertuista, jotka vaihtavat väriä keltaisesta oranssin kautta tummanoranssiin ennen haalistumistaan.

Buddleja megalocephala sopii parhaiten yksittäiskasviksi. Harvinaisten kasvien harrastajat saattavat etsiä myös Buddleja macrostachyaa ja B. colvilleita. Kylmemmillä alueilla sitä voidaan kasvattaa suuressa ruukussa kesällä ulkona ja talvettaa orangeriassa tai viileässä kasvihuoneessa.