Punasaarni Crispa
Punasaarni Crispa
Fraxinus pennsylvanica Crispa
punasaarni
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Kirjopunasaarni 'Crispa' on pallomainen latvus ja poimuttuneet lehdet. Se on perusrunkoon vartettu lajike, jolla on tiheä, säännöllisen soikea tai pallomainen latvus. Tämä lehtensä pudottava puu saa kauniit syysvärit ja on kestävä ilmansaasteita vastaan, sopeutuen hyvin kaupunkiolosuhteisiin.
Kirjopunasaarni 'Crispa' tuotiin puutarhakauppaan Feliks Rożyńskin toimesta Zamoyskin perheen taimistoilta Podzamczesta (Puola) vuonna 1904. Sen säännöllinen latvus saavuttaa 3–6 metriä kaikkiin suuntiin, ja sitä voidaan muotoilla leikkaamalla. Kokonaiskorkeus vaihtelee perusrungon mukaan; keskimäärin yksilö saavuttaa 5,50–6,50 metrin korkeuden ja latvus on halkaisijaltaan 3,50 metriä. Lehtensä pudottava lehvistö koostuu paksuista lehdyköistä, joiden reunat ovat aaltoilevat ja hieman käpristyneet. Lehdet ovat tummanvihreitä loppukesään asti, minkä jälkeen ne muuttuvat keltaisiksi ja ruosteisiksi ennen putoamista.
Kirjopunasaarni 'Crispa' kasvaa kohtalaisesti ja sopii käytettäväksi yksittäiskasvina nurmikolla, terassin varjostajana tai portin kehyksenä. Sitä istutetaan myös riveinä katujen varsille. Se on herkkä seisovalle vedelle ja kuumille, kuiville olosuhteille. Kevätsipuleita, kuten narsisseja ja lumikelloja, voidaan istuttaa sen juurelle. Muita pallomaisia puita ovat Acer platanoides 'Globosum', Robinia pseudoacacia 'Umbraculifera', Platanus acerifolia 'Alphen's Globe' ja Ginkgo biloba 'Mariken'.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Kasvutapa
Lehvistö
Varotoimet
Kasvitiede
Fraxinus
pennsylvanica
Crispa
Oleaceae
punasaarni
Puutarha-
atteinterespiratoire
Cette plante peut entraîner des symptômes allergiques.
Evitez de la planter si vous ou vos proches souffrez de rhinite saisonnière ("rhume des foins").
Davantage d'informations sur https://plantes-risque.info
Istutus ja hoito
Kirjopunasaarni 'Crispa' (Fraxinus pennsylvanica 'Crispa') istutetaan syksyllä tai keväällä avoimelle, täysin aurinkoiselle paikalle, jossa maa on syvää. Muista varata tilaa sen tulevalle koolle. Jos maaperä on vettyvää, tee tarvittaessa salaojituskuoppa kivistä. Huonoon maahan kannattaa lisätä runsaasti lehtikompostimultaa. Pidä huolta säännöllisestä kastelusta istutusta seuraavana kesänä ja suojaa puuta pitkittyneeltä kuivuudelta vielä toisen vuoden ajan – multaaminen auttaa säilyttämään kosteutta tyvessä ja harventaa kasteluvälejä. Tämä puu vaatii jatkuvasti kosteaa maata, ainakin syvemmällä. Se on täysin pakkasenkestävä. Leikkaa latvusta tasapainottaaksesi puun muotoa avaamalla latvuksen keskiosaa ja lyhentämällä liian pitkiä oksia.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.