Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica
Dicksonia antarctica
partarankasaniainen
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Partarankasaniainen on puumaisena kasvava saniainen, jolla on silkkinen runko, jonka latvaa koristaa rehevä, pehmeänvihreä lehvistö. Se on sukunsa kestävin laji.
Luonnossa runko voi nousta 10–15 metrin korkeuteen ja olla halkaisijaltaan jopa 50 cm. Viljelyssä se yltää harvoin yli 5–6 metrin. Kuitumainen, ruskea runko on keskimäärin 25–30 cm paksu, ja sen läpi kulkee tiheä mustien kapillaarijuurten verkosto. Kasvu on hidasta, keskimäärin 2–5 cm vuodessa, mutta elinikä on erittäin pitkä.
Lehdet sijaitsevat rungon latvassa ja ovat 2–3 metriä pitkiä, muodostaen levittäytyvän, jopa 5 metriä leveän lehtiruusukkeen. Ne ovat pehmeänvihreitä, kolmeen kertaan pariliuskaisia, kiiltäviä ja pehmeitä koskettaa. Lehdet ovat ainavihantia ja elävät keskimäärin 2 vuotta. Kovilla pakkasilla ne ”palaavat” ja uusi lehdistö kasvaa tilalle seuraavana keväänä.
Partarankasaniainen kestää pakkasta -7°C asti, ja tyynellä, suojaisella paikalla jopa -10°C asti ilman erillistä suojausta. Tätä kylmemmässä talvetussuojaus on tarpeen – ”olkihattu” rungon latvan suojana pitää kylmälle arimman osan lämpimänä ja mahdollistaa kasvin selviytymisen noin -12°C pakkasessa lyhyitä aikoja.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Partarankasaniainen - Dicksonia antarctica kuvina...
Kasvutapa
Lehvistö
Kasvitiede
Dicksonia
antarctica
Dicksoniaceae
partarankasaniainen
Balantium antarcticum
Australia
Istutus ja hoito
Partarankasaniainen viihtyy puolivarjossa ja sietää suojaisella paikalla kosteassa ilmassa myös auringonpaistetta, kunhan se ei ole polttavaa. Tärkeintä on ilman kosteus, jonka tulisi olla mahdollisimman korkea, sillä se ei pidä kuivattavista tuulista. Se pitää kosteasta, runsashumuksisesta maasta, joka on mieluiten neutraali tai hapan. Maahan istutus soveltuu lähinnä meri-ilmastoon; muualla sitä kannattaa kasvattaa ruukussa ja talvettaa sisällä pakkaselta suojatussa ansarissa. Saniaispuut eivät ole tunnettuja suuresta talvenkestävyydestään. Partarankasaniainen kestää kuitenkin ilman suojaa pakkasta -7°C asti ja jopa -10°C asti, jos se istutetaan tyyneen, tuulettomaan paikkaan. Tätä kylmemmässä talvisuojaus on tarpeen. Yksinkertainen "olkihattu" riittää suojaamaan rungon latvassa olevia tulevia lehtiä, sillä se on kylmälle herkin osa. Tällä tavoin saniainen kestää lyhytaikaisesti jopa noin -12°C pakkasta. Toinen ratkaisu on kasvattaa sitä isossa ruukussa ja talvettaa sisällä ansarissa, joka pidetään pakkaselta suojattuna tai kevyesti lämmitettynä.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
-
, päivänäVahvistettu osto
Vastaus: päivänä Promesse de fleurs
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.