Euroopanpyökki Luteovariegata
Euroopanpyökki Luteovariegata
Fagus sylvatica Luteovariegata
euroopanpyökki, lehtopyökki
Ihastu muihin vastaaviin varastossa oleviin lajikkeisiin
Katso kaikki →
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 5 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 5 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Riippapyökki 'Luteovariegata' on korkea puu, joka saavuttaa 15–20 metrin korkeuden. Sen lehdet ovat variegata, kultakeltaiset tummemman vihreän päällä, vaaleten kesällä vaaleanvihreiksi. Harmaa, sileä kuori on koristeellinen, ja ruskehtava lehvistö säilyy oksilla kevääseen asti.
Lajike 'Luteovariegata' kuvattiin ensimmäisen kerran Englannissa noin vuonna 1770; nimi juontuu latinasta luteus (keltainen). Se muodostaa solakan, suorarunkoisen puun, jonka latvus on nuorena kartiomainen tai soikea, levenevä iän myötä. Kasvu on lajia hitaampaa, saavuttaen 15–20 metrin korkeuden ja noin 6–10 metrin leveyden täysikasvuisena; optimaalisissa oloissa jopa 25 metriin. Lehdet ovat vuorottain, lehtiruodilliset, vastapuikeat, 5–10 cm pitkät, aaltoilevareunaiset, keväällä keltaisen kirjavat ja muuttuen kesällä vihreämmiksi. Syksyllä lehvistö muuttuu kellertävänruskeaksi ja on pysyvä, putoaa vasta uusien lehtien ilmaantuessa. Hedekukat ilmestyvät riippuvina norkoina huhti–toukokuussa, pituudeltaan 40–60 mm; emikukat ovat 2–4 ryhminä oksien päissä. Hedelmät ovat pyökinpähkinöitä, jotka ovat piikikkäissä puumaisissa suojuslehdissä.
Riippapyökki 'Luteovariegata' kestää pakkasta -30°C asti. Se viihtyy lievästi happamalla tai emäksisellä, syvällä, hyvin vettä läpäisevällä, humuspitoisella maalla täydessä auringossa, sieten kevyttä varjoa. Seisova vesi tai kuivuus voivat aiheuttaa lehtien palamista. Sen matala juuristo estää aluskasvillisuuden. Sopii suurille nurmikoille, puistoihin, kaduille ja puutarhoihin; ei sovellu pieniin tiloihin.
Ilmoita virheestä tällä sivulla
Kasvutapa
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Fagus
sylvatica
Luteovariegata
Fagaceae
euroopanpyökki, lehtopyökki
Keski-Eurooppa
Istutus ja hoito
Istuta riippapyökki 'Luteovariegata' syksyllä tai keväällä aurinkoiseen, mutta ei paahteiseen paikkaan, jossa maa on syvää, ja ota huomioon sen tuleva koko pitkällä aikavälillä. Jos maa on tiivistä, tee tarvittaessa salaojituskuoppa kivillä. Jos maa on köyhää, lehtikompostin lisääminen on hyödyllistä. Kastele säännöllisesti istutusta seuraavana kesänä ja suojaa puuta pitkittyneiltä kuivuuksilta vielä vuoden ajan – kate auttaa pitämään tyven kosteana ja harventamaan kastelukertoja. Muista, että tämä puu tarvitsee tasaisen kosteaa maata, ainakin syvyyssuunnassa. Se on täysin pakkasenkestävä. Helmi–maaliskuussa, puun ollessa talveentuneena, leikkaa tasapainottaaksesi latvuksen muotoa ilmastamalla sen keskustaa noin kolmen vuoden välein. Varo kirvoja, kilpikirvoja ja härmää.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.