Sahalininpaju Sekka

Paju 'Sekka' (Salix sachalinensis 'Sekka') on Japanista peräisin oleva lohikäärmeenpajun urosmuotoinen klooni, joka muodostaa suuren pensaan tai pienen puun, usein yhtä leveän kuin korkean. Sen punaruskeat oksat litistyvät ja saavat ajan myötä purppuranpunaisen sävyn ennen halkeamista. Sen varhainen ja runsas kukinta keväällä tuottaa suuria, höyhenmäisiä, hopeisia ja sitten keltaisia norkoja ennen kiiltävän vihreän lehvistön ilmestymistä.

Lohikäärmeenpaju (syn. Salix udensis), pajukasvien heimoon (Salicaceae) kuuluva laji, on kotoisin Koillis-Aasiasta ja Pohjois-Japanista. Lajike 'Sekka' on arvostettu sen litistyneiden, ristikkäin kasvavien oksien vuoksi, erityisesti ikebanassa. Se muodostaa suuren pensaan, jolla on pysty, levittäytyvä ja kierteinen kasvutapa, ja sitä voidaan ylläpitää leikkaamalla 3 vuoden välein. Täysikasvuisena se saavuttaa noin 5 m korkeuden ja 4 m leveyden, vaikka se saattaa joskus olla leveämpi kuin korkea. Kasvu on kohtalaisen nopeaa. Oksat ovat hieman kierteiset ja päistään litistyneet, 5 cm leveät, peittyneet nuorina punaruskeaan kuoreen, muuttuen purppuranpunaisiksi vihrein viivoin, halkeillen iän myötä. Lehtensä pudottava lehvistö koostuu suikeista lehdistä, joiden reunat ovat hienosti hammaslaitaiset, keskimäärin 7 cm pitkät, päältä kiiltävän vihreät, alta sinivihreät ja hieman karvaiset, kellastuen syksyllä. Hedenorkoja tuotetaan runsaasti varhain keväällä, tyypillisesti maalis–huhtikuussa paljailla oksilla. Ne ovat munamaisia, 3 cm pitkiä, höyhenmäisiä ja silkkiäisiä, silmuina vaaleanharmaita, muuttuen vaaleankeltaisiksi heteiden kypsyessä.

Salix sachalinensis 'Sekka' suosii syvää, viileää maaperää ja valoista paikkaa, mutta sietää kalkkipitoisia tai happamia olosuhteita. Se toimii hyvin yksittäiskasvina ja sitä voidaan käyttää myös vapaasti kasvavana tai leikattuna pensasaitana.