Tulppaanimagnolia Nigra

Tulppaanimagnolia 'Nigra' on vuonna 1861 peräisin oleva lajike, jota arvostetaan sen maltillisen kasvun ja pitkän keväästä kesään kestävän kukinnan ansiosta. Tämä tiheäkasvuinen lehtensä pudottava pensas tuottaa keväällä lehtien puhkeamisen aikaan lukuisia hieman tuoksuvia, tulppaanimaisia, ulkopuolelta tummanvioletteja ja sisäpuolelta vaaleanpunaisia kukkia. Se sietää puolivarjoa ja menestyy parhaiten kosteassa, hyvin vettä läpäisevässä ja vähäkalkkisessa maaperässä.

Tummempi kukkainen muoto tulppaanimagnoliasta, joka on kotoisin Itä- ja Keski-Kiinasta. Se muodostaa pienen puun tai suuren pyöreähkön pensaan, joka saavuttaa noin 3 metrin korkeuden ja hieman suuremman leveyden, kasvunopeuden ollessa hidas. Huhti–kesäkuussa ennen lehtiä tai samanaikaisesti niiden kanssa puhkeaa pystyjä, kapeita, yksittäisiä, jopa 12 cm korkeita kukkia, joissa on 12 mehevää kehälehteä — tummanvioletit ulkopuolelta, vaaleanpunaiset sisäpuolelta — jotka avautuvat lukuisten violettien heteiden ympärillä. Jos maaperä pysyy kosteana, satunnaista kukintaa voi esiintyä myös kesällä. Lehtensä pudottava lehvistö koostuu vastapuikeista, 10–18 cm pitkistä lehdistä, jotka ovat päältä keskivihreitä ja voimakassuonisia, alta vaaleampia ja hienokarvaisia, muuttuen syksyllä kellanruskeiksi.

Parhaiten se soveltuu yksittäiskasviksi. Se viihtyy hyvin muiden happaman maaperän pensaiden, kuten alppiruusujen, kamelioiden, hortensioiden, taikapähkinöiden, kellovaiveroiden, fatsoorojen ja talvituoksiokkien kanssa, joiden kukinta-ajat ajoittuvat eri aikoihin.

Ominaisuudet:
Magnoliat ovat vanhimpia kukkivia kasveja, ja niiden fossiileja on löydetty yli 20 miljoonan vuoden takaa. Kuorella on lääkinnällisiä ominaisuuksia ja sitä käytetään kosmetiikassa; puuaine on erittäin arvostettua.