Luhtakuisma - Hypericum elodes
Luhtakuisma - Hypericum elodes
Hypericum elodes
luhtakuisma
Ihastu muihin vastaaviin varastossa oleviin lajikkeisiin
Katso kaikki →
Saatavana 0 eri koossa
Saatavana 3 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 2 eri koossa
Saatavana 2 eri koossa
Saatavana 3 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
Saatavana 1 eri koossa
6 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Kuvaus
Luhtakuisma (Hypericum elodes) on vesiperenna, jota käytetään maanpeitekasvina vesiaiheiden reunoilla ja penkereillä. Sen voi istuttaa myös matalaan veteen enintään 15 cm:n syvyyteen. Se muodostaa noin 20 cm korkean maton, jonka haarautuvissa versoissa on pienet, lehtensä pudottavat, sinivihreät ja karvaiset lehdet. Kesä-syyskuussa ilmestyy keltaisia, kupinmuotoisia kukkia, joiden halkaisija on 0,5–1 cm; ne kasvavat yksittäin tai 3–10 kukan viuhkoina. Se viihtyy täydessä auringossa tai puolivarjossa kosteassa tai märässä, kalkittomassa maassa.
Kuismakasvien heimoon (Hypericaceae) kuuluva luhtakuisma kasvaa rönsyilevästä, versovasta tyvestä. Sen pehmeät varret juurtuvat jokaisesta nivelkohdasta, mikä mahdollistaa tiheän maton muodostumisen. Se eroaa muista kuismista villamaisilla lehdillään. Se on hapettava kasvi, joka edistää vesiaiheen terveyttä. Sopivia kumppanuuskasveja kosteisiin tai vesialueisiin ovat: luhtalemmikki, siperiankurjenmiekka 'Not Quite White' ja järvikaisla 'Zebrinus'.
Ilmoita virheestä tällä sivulla
Luhtakuisma - Hypericum elodes kuvina...
Kukinta
Lehvistö
Kasvutapa
Kasvitiede
Hypericum
elodes
Hypericaceae
luhtakuisma
Länsi-Eurooppa
Istutus ja hoito
Luhtakuisma on ihanteellinen maanpeitekasvi kosteille penkereille. Istuta se täyteen aurinkoon tai puolivarjoon kosteaan tai märkään maaperään. Sen voi istuttaa myös veteen, enintään 15 cm syvyyteen. Luhtakuismaa tavataan matalassa vedessä tai vesistöjen rannoilla. Se ei siedä kalkkipitoisia maita (suosii neutraaleja tai happamia maita). Älä hautaa juuripaakkua liian syvälle istutettaessa. Kasvi kestää pakkasta -7°C tai jopa -11°C asti. Se on vastustuskykyinen taudeille ja sietää ilmansaasteita sekä pientä määrää merituulta.
Poista kuihtuneet kukat heti niiden ilmaantuessa. Leikkaa maaliskuussa varret takaisin 5 cm:n korkeudelle maanpinnasta ja poista mahdolliset lakastuneet lehdet.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.