Rauduskoivu Tristis

Loimaankoivu 'Tristis' (syn. Betula pendula subsp. pendula 'Tristis', Betula pendula 'Boeugh's Variety') on iso, riippamuotoinen, lehtensä pudottava puu, jolla on verhoviuhkoina riippuvia lehtiä, jotka kahisevat tuulessa ja kellastuvat syksyllä. Sen sileä, valkoinen kuori säilyttää värinsä vuosia. Se sopeutuu sekä märkään että kuivaan, köyhään maaperään, mieluiten neutraaliin tai happamaan.

Lajike 'Tristis' löydettiin Alankomaista noin vuonna 1865. Se erottuu leveästä, erityisen riippuvasta kasvutavasta ja sileästä valkoisesta kuorestaan. Keskimääräinen korkeus on 17 m ja leveys 8 m. Runkona on pysty, avoin, epäsäännöllisen soikea latvus, josta lähtee suuria riippuvia oksia. Iän myötä tyveen kehittyy syviä halkeamia. Riippuvat oksanhaarat ovat punaruskeita, niissä on syylämäisiä korkkihuokosia. Lehtensä pudottava lehvistö puhkeaa aikaisin keväällä: kolmiomaiset lehdet, 3–6 cm, sahalaitaiset, hennon vihreät, kellastuvat ennen putoamista. Kukinta tapahtuu maalis–huhtikuussa, keltaisenvihreinä 1 cm norkkoina. Vuotuinen kasvu on noin 35 cm korkeutta ja 20 cm leveyttä. Juuristo on pääjuurityyppiä, tiheitä pintajuuria.

Loimaankoivu 'Tristis' sopii avoimille paikoille ja täyteen valoon. Se ei vaadi hoitoa, on erittäin kylmänkestävä ja tautialttius on vähäinen. Parhaiten se istutetaan yksittäiskasviksi tai ison puutarhan reunalle. Kun tyvialueen maaperä kuivuu, sopivia seuralaisia ovat kanervat, unkarinhöyhenheinä, sarat ja käärmeenparrat. Se sopii hyvin yhteen koristeellisen kuoren tai lehvistön omaavien puiden kanssa, kuten kuparivaahtera, Betula albosinensis, mustatupelo tai Caramel tree.