Puukellokanerva Pink Joy
Puukellokanerva Pink Joy
Puukellokanerva Pink Joy
Erica arborea Pink Joy
puukellokanerva
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
24 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Sopiiko tämä kasvi puutarhaani?
Luon Plantfit-profiilini →
Kuvaus
Puukellokanervan 'Pink Joy' on voimakaskasvuinen ja runsaskukkainen puukellokanervalajike. Kukinta alkaa jo helmikuussa ja koostuu lukuisista tuoksuvista, hunajantuoksuisista kellokukkarypäistä, jotka ovat aluksi vaaleanpunaisia ja avautuvat valkoisiksi. Sen talvella säilyvä, hieno ja tiheä lehvistö on nuorena kullankeltaista ja muuttuu myöhemmin kirkkaanvihreäksi. Korkea, pysty ja tiiviskasvuinen pensas sopii vapaaksi pensasaidaksi tai varjoisaan kukkapenkkiin havujen seuraksi. Se kestää pakkasta kohtalaisesti, viihtyy leudossa ja kuivassa ilmastossa sekä merenrantapuutarhoissa, mutta ei siedä raskasta, vettynyttä, kalkkipitoista tai liian ravinteikasta maata.
Vaikka 'Pink Joyn' alkuperä hybridinä on kiistaton, sen vanhemmista on eriäviä käsityksiä: se on alun perin pidetty puukellokanervan ja E. (x) veitchii -lajin spontaanina risteymänä, ja jälkimmäinen on itse puukellokanervan ja E. lusitanica -lajin risteymä. Joidenkin lähteiden mukaan kyseessä on risteymä Erica arborea 'Alpinan' ja E. mediterranean välillä.
'Pink Joy' on korkeampi kuin leveä, ja sen lukuisat pystyhaarat saavuttavat täysikasvuisena noin 2,5 metrin korkeuden ja 1,5 metrin leveyden. Oksia peittävät ympärivuotisesti pienet, piikittömät neulasmaiset lehdet, jotka ovat keväällä kullankeltaiset ja muuttuvat myöhemmin kirkkaanvihreiksi. Vaaleanpunaiset kukannuput muodostuvat myöhään syksyllä tai talvella ja avautuvat puhtaanvalkoisiksi kellokukiksi helmikuusta toukokuuhun, tarjoten koristeellista ilmettä lähes neljän kuukauden ajan.
Tämä puukellokanervalajike sopii hyvin kevyeen, kalkittomaan maahan samaan aikaan kukkivien matalien kanervien sekaan: lumikellokanerva ja darleyensis-lajikkeet tarjoavat kukkia valkoisesta purppuranviolettiin ja kaikkiin vaaleanpunaisen ja punaisen sävyihin. Se yhdistyy hyvin myös kalmioiden, kamelioiden, alppiruusujen ja kellovaiveroiden kanssa, jotka viihtyvät samoissa kasvuolosuhteissa ja mahdollistavat porrastetun kukinnan.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Puukellokanerva Pink Joy kuvina...
Kasvutapa
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Erica
arborea
Pink Joy
Ericaceae
puukellokanerva
Puutarha-
Istutus ja hoito
'Pink Joy' -kanerva viihtyy happamassa maaperässä (kuten kanervamaassa; tämä on välttämätöntä, jos maaperäsi ei ole luonnostaan hapan) mieluiten puolivarjoisalla paikalla tai aamuauringossa. Hiekkainen, kalkiton maa käy myös, jos sitä on parannettu lehtikompostilla ja humuksella kosteuden pidättämiseksi. Se suosii maaperää, joka pysyy kosteana mutta läpäisevänä. Hyvin vakiintunut kanerva kestää lyhyitä pakkasia noin -10°C:een asti, kunhan maa ei pidätä vettä talvella. Alueilla, joilla talvenkestävyys on rajallista, on suositeltavaa istuttaa keväällä, jotta kanerva ehtii vakiintua hyvin ennen seuraavaa talvea.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.