Hopeapensas Maryline (abrela)

Hopeapensas (Elaeagnus x submacrophylla ‘Maryline abrela’) on äskettäin jalostettu hopeapensaslajike, jota erottaa voimakkaasti vaaleankeltaisin merkein ja tummanvihrein reunoin kirjailtu lehvistö, jonka intensiteetti vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Se muodostaa ainavihannan, tiheäkasvuisen pensaan, joka kukkii syksyllä pienin, tuoksuvin, valko-kermanvärisin kukin. Parhaiten se menestyy suojaisella kasvupaikalla, ja se viihtyy pensasaidassa tai isossa ruukussa hyvin läpäisevässä maaperässä, puolivarjossa ja rannikko-olosuhteissa.

‘Maryline’-lajike (abrela), jonka on esitellyt Sapho, kasvaa melko nopeasti, mutta on vähemmän pakkasenkestävä kuin emokasvinsa, joka on Elaeagnus macrophyllan ja Elaeagnus pungensin puutarhahybridi. Se muodostaa tiiviin, kompaktin pensaan, joka saavuttaa 2–2,5 m levinneisyyden kaikkiin suuntiin. Lehtivsto on ainavihanta leudoissa ilmastoissa. Lehdet ovat sitkeitä, suikeita, vaaleankeltaisia vaaleanvihrein kirjavuuksin ja tummanvihrein reunoin, tummanruskeilla oksilla. Uudet versot puhkeavat keväällä koristeellisen hopeanruosteisina. Kukat ilmestyvät lehtihankoihin syys-marraskuussa; ne ovat hienosti tuoksuvia ja mesipitoisia.

Elaeagnus x submacrophylla ‘Maryline abrela’ sietää hyvin leikkausta, joten se sopii hyvin sekapensasaitoihin tai ainavihantien pensasaitojen joukkoon yhdessä sellaisten pensaiden kanssa kuin abelia (Abelia x grandiflora), lännenmansikkapuu (Arbutus unedo), euroopantuomipihlaja (Amelanchier ovalis), kesäsyrikkä (Buddleja alternifolia ‘Argentea’) tai laakerikistus (Cistus laurifolius). Sen kuivuudenkestävyys mahdollistaa viljelyn köyhissä tai kivisissä maaperissä.

Hedelmät ovat soikeita, oransseja, 2 cm pitkiä, syötäviä ja runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä. Ne poimitaan lopputalvella tai keväällä, kun ne ovat täysin kypsiä. Leikkaaminen kesän lopulla heikentää syyskukintaa ja hedelmäntuotantoa.