Papukaijannokka White Heron

Papukaijannokka 'White Heron' on uusiseelantilainen pensas, jonka suuret kaarevat kukat muistuttavat papukaijan nokkaa tai hummerituuttia. Sitä voi kasvattaa maassa leudommilla alueilla; muualla se viihtyy astiassa, joka talvetetaan suojassa. Sen pitkät kiipeilevät varret kantavat roikkuvia terttuja puhtaanvalkoisia kukkia keväästä kesään. Hienojakoiset lehdykät, joiden alapinta on silkinpehmeä, muistuttavat sinisateiden tai herneiden lehtiä. Anna sille aurinkoinen paikka, talvisuoja, sekä ravinteikas, läpäisevä mutta kosteutta pidättävä maaperä.

Papukaijannokka (synonyymi Donia punicea) kuuluu hernekasvien heimoon. Palkokasvina se sitoo juuristoonsa ilmakehän typpeä, minkä ansiosta se viihtyy myös köyhässä maaperässä. Laji on kotoisin Uuden-Seelannin Pohjoissaarelta, missä se tunnetaan nimellä 'Kakabeak', ja se kasvaa kallioilla, joenvarsilla ja kivisillä metsänreunoilla. Vaikka sitä viljellään laajalti, se on kotiseudullaan uhanalainen. Kestää pakkasta noin -5°C asti läpäisevässä ja suojaisessa paikassa, ja sietää monenlaisia maaperiä, myös emäksisiä, kunhan ne pysyvät kesällä riittävän kosteina. Tämä kasvi on saanut Royal Horticultural Societyn palkinnon.

Lajike 'White Heron' tuottaa pitkiä hyvin joustavia varsia, jotka voivat ulottua 4 metrin pituisiksi, ja se kannattaa ohjata tuen avulla; ilman tukea se muodostaa tuuhean pensasmaisen kasvuston, joka on yli 2 metriä korkea ja leveä. Kasvu on suhteellisen nopeaa. Lehdet säilyvät talvella leudossa ilmastossa tai viileässä kasvihuoneessa; 15 cm pitkät lehdet koostuvat lukuisista pienistä vaaleanvihreistä tai harmaanvihreistä lehdyköistä, joiden alapinta on silkinpehmeä. Kukinta tapahtuu yleensä maaliskuusta toukokuuhun, joskus syyskuuhun asti ilmastosta riippuen. Lehtihangoista nousee riippuvien kukintovarsien päähän terttuja suuria kukkia, joiden pituus on 10–15 cm. Jokaisessa kukassa on kaksi sirpinmuotoista köliä ('hummerituutit'), joiden pituus on 5–7 cm. Kukkia seuraavat vihreät palot, jotka kypsinä avautuvat paljastaen suuria mustia siemeniä.

Papukaijannokka 'White Heron' sopii yksittäiskasviksi leutoon ilmastoon. Sen talvenkestävyys mahdollistaa maahan istutuksen vyöhykkeellä 9 suojaisella paikalla. Viileämmässä ilmastossa sitä voi kasvattaa isolta ruukussa ja talvettaa viileässä, valoisassa tilassa, sillä se ei pidä liian lämpimästä ja kuivasta ilmasta. Astiassa kasvatetut yksilöt sietävät vedenpuutetta huonommin kuin maahan istutetut; säännöllinen kastelu koko kasvukauden ajan on välttämätöntä, talvella sitä vähennetään.