Viikuna - Ficus tikoua

Viikunat (Ficus tikoua), tunnetaan myös nimellä Wasp Fig, on hiipivä tai kiipeilevä viikunalaji, joka on arka ja harvinainen viljelyssä. Se kykenee peittämään useita neliömetrejä maanpeitteenä tai kiipeilemään eri tukirakenteissa adventiivijuurillaan. Lehvistö on puoli-ikivihreä tai lehtensä pudottava talven kylmyydestä riippuen. Pakkasettomilla alueilla se voidaan istuttaa maahan, mutta kylmemmillä alueilla se on suojattava.

Ficus tikoua kuuluu Moraceae-heimoon. Se on kotoisin Kiinasta, Koillis-Intiasta, Laosista ja Pohjois-Vietnamista, ja se kasvaa kesannoilla ja kallionraoissa jopa 4000 metrin korkeudessa. Se kestää lyhyitä pakkasia noin -6 °C, mahdollisesti enemmän, jos tyvi on suojattu hyvin. Korkeintaan 30 cm korkea, se voi kehittää 2–3 m pitkiä oksia. Se on kaksikotinen kasvi, jolla on erilliset koiras- ja naarasyksilöt; pölytys on riippuvainen pienistä ampiaisista, jotka liittyvät koiraskukkiin.

Hoikissa oksissa on keskivihreitä, kiiltäviä, vuorottain asettuneita lehtiä – paksuja, melko soikeita, pyöreätyvisiä, hienosti hammaslaitaisia, ja alta suonista karheakarvaisia, kooltaan 1–8 cm pitkiä ja 1,5–4 cm leveitä. Koiras- ja naaraskukat ovat merkityksettömiä, ja ne muodostuvat touko–kesäkuussa lehtihangoissa. Kun hedelmiä kehittyy – viljelyssä se on harvinaista – ne ovat pieniä, pallomaisia tai munanmuotoisia, syötäviä viikunoita, kypsinä tummanpunaisia heinä–elokuussa, halkaisijaltaan 1–2 cm.

Ficus tikoua menestyy suuressa kivikossa, joka ei ole liian kuiva, istutettuna humustaskuun isojen kivien väliin, tai suuressa astiassa melko happamassa, hyvin vettä läpäisevässä mutta kosteassa kasvualustassa. Se voi myös muodostaa maanpeitettä nummipenkissä alppiruusujen, kamelioiden ja atsaleoiden alla.