Maackia amurensis

Maackia amurensis on pieni, täysin talvenkestävä ja helppohoitoinen puu, joka tunnetaan leveästä, tiheästä latvuksestaan ja hopeanhohtoisista nuorista versoistaan. Nämä versot ovat yhtä koristeellisia kuin puun valkoiset, hunajantuoksuiset kesäkukinnot, jotka muodostuvat lukuisista herneen kaltaisista kukista. Maackia on vaatimaton ja sietää monenlaisia maaperäoloja, mukaan lukien kesäistä kuivuutta.

Maackia amurensis kuuluu hernekasvien heimoon ja kykenee sitomaan typpeä juuristossaan. Kasvu on hidasta. Puu kehittää yhden tai useita lyhyitä runkoja, jotka haarautuvat noin 70–80 cm:n korkeudelta maasta pyöreäksi, levittäytyväksi sateenvarjomaiseksi latvukseksi. Lopulta se saavuttaa noin 10 m korkeuden ja 12 m leveyden. Kiiltävä kaarna on ruskea, joskus pronssinkuparinen, ja vanhemmilla yksilöillä lievästi hilseilevä. Nuoret oksat ovat karvaisia, myöhemmin sileitä ja niissä on korostuneita korkkihuokosia.

Nuoret versot ovat hopeakarvojen peitossa, kuin huurteen koristamia, ja niistä puhkeavat lehdet, joiden alapinta on hopeinen. Aikuinen lehvistö koostuu 20–30 cm pitkistä parilehdykkäisistä lehdistä, joissa on 7–11 harmaanvihreästä oliivinvihreään vaihtelevaa lehdykkää. Syysväri on ruskea.

Kukinta tapahtuu kesä–elokuussa ja sen runsaus vaihtelee vuosittain. Pienet, lukuisat valkoiset tai vaaleankeltaiset kukat ovat pystyissä 10–15 cm korkeissa tertuissa, hieman tuoksuvia, runsasmesittisiä ja mehiläisiä houkuttelevia. Kukintoa seuraavat litteät, pitkulaiset, 3–6 cm pitkät palot, jotka muuttuvat vihreästä ruskeiksi ja sisältävät pavunmuotoisia siemeniä.

Puutarhassa Maackia amurensis on erinomainen pieni varjopuu, jolla on siisti ja ilmava olemus. Se sopii yksittäiskasviksi tai pensasreunuksen eteen, ja menestyy jopa köyhässä maaperässä.