Tuivio - Microbiota decussata

Tuivio (Microbiota decussata) on pieni, maanmyötäinen havupuu, joka on kotoisin Sikhote-Alin-vuorilta Venäjän Kaukoidästä. Sen riippuvat, kaarevat oksat muistuttavat saniaisten lehtiä, ja se muodostaa litteitä ryhmiä suomumaisia kellanvihreitä lehtiä. Lehvistö on keväästä syksyyn vaaleanvihreästä kellertävään, muuttuen talvella pronssinväriseksi (joskus punertavaksi kylmässä ilmastossa). Kasvu on hidasta mutta tasaista, saavuttaen 45 cm korkeuden ja 2–4 m leveyden monien vuosien jälkeen. Vaaleanruskeat kävyt ovat vain 2–3 mm pitkiä, ja jokaisessa on yksi hedelmällinen siemen. Oksat juurtuvat toisinaan maahan, jolloin kasvi voi levittäytyä laajalle alueelle.

Erittäin kestävä ja kuivuutta sietävä tuivio menestyy täydessä auringossa ja hyvin läpäisevässä maaperässä, sietäen köyhää ja kalkkimaata. Se sopii hyvin kivikkopuutarhoihin, jyrkkiin rinteisiin, kuiviin puutarhoihin ja muurien päälle. Se toimii tehokkaana maanpeitekasvina ja käytännöllisenä vaihtoehtona siistitylle puksipuulle polkujen reunustamiseen tai terassin rajaamiseen. Se sopii hyvin yhteen heinien, kuten höyhenheinien (Stipa) tai kellokanervien (Erica x darleyensis, pensaskellokanerva) kanssa.

Laji löydettiin vuonna 1923, ja se pysyi tuntemattomana länsimaissa 50 vuotta entisen Neuvostoliiton eristyneisyyden vuoksi.