Kasvitieteellinen tulppaani - Tulipa wilsoniana

Tulppaani wilsoniana on pieni kasvitieteellinen tulppaanilaji, jossa on voimakkaan vermilionpunaiset kukat sinimustalla sydämellä, verrattain suuret lehvistöön nähden. Kukat ilmestyvät maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa suorien, vahamaisten, vihertävänsinisten lehtien keskelle. Laji on kotoisin Turkmenistanin vuoristosta 3 000 metrin korkeudesta, ja se on täysin talvenkestävä, sopeutunut kesän kuivuuteen ja sietää kivistä, köyhää maaperää.

Kasvi saavuttaa kukkiessaan 15 cm korkeuden. Lehvistö on ohut, vihertävänharmaa ja vahamaisen kalvon peittämä, ja se voi nousta esiin jo tammikuussa. Kukat avautuvat pyöreiksi teriöiksi, joiden halkaisija on 5 cm, kiiltävän unikonpunaiset, hyvin tumman sininen keskusta ja kultaiset heteet. Ne avautuvat auringossa ja sulkeutuvat varjossa.

Toisin kuin iso- ja monikukkaiset tulppaanit, kasvitieteelliset tulppaanit eivät rappeudu ajan myötä. Ne leviävät luontaisesti ja pysyvät paikoillaan useita vuosia ilman erityistä hoitoa, viihtyen reunuksissa ja kivikkomailla. Ne yhdistyvät hyvin pienten sipulikasvien, kuten sahramien, helmililjojen, balkaninsyklaamien, lumikellojen ja sinililjojen kanssa, ja tuovat kevätväriä ruukkuihin tai aurinkoisiin puutarhoihin.

Luonnossa on useita luonnonlajeja, joista monet ovat uhanalaisia. Viljelyssä niitä kutsutaan nimellä "kasvitieteelliset tulppaanit".