Keltavuokko - Anemone nemorosa x ranunculoides

Vuokko (Anemone x lipsiensis) on valkovuokon ja vuorileinikin risteymä, joka tuottaa pieniä, vaaleankeltaisia tähtimäisiä kukkia keväällä. Se sopii hyvin puutarhan varjoisille ja kosteille alueille. Rehevä ja leviävä se kannattaa istuttaa luonnontilaisempiin puutarhan osiin eikä hauraampien kasvien seuraan.

Luonnollinen risteymä valkovuokon (Anemone nemorosa) ja vuorileinikin (A. ranunculoides) välillä, kotoisin Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Itävallasta, ja kuuluu leinikkikasvien heimoon. Tämä juurakollinen kasvi muodostaa 12–15 cm korkeita mättäitä, jotka leviävät 40 cm ja enemmän. Huhti–toukokuussa haarautumattomat pystyvarret kantavat kukin yhden 2 cm läpimittaisen kukan, jossa on 6–8 voinkeltaista soikeaa kehälehteä ja lukuisia keltaisia heteitä. Ruskea, mehevä juurakko kasvaa noin 3 cm vuodessa aivan maanpinnan alapuolella. Tyvilehdet ovat lyhytruotisia, jakautuneet kolmeksi tummanvihreäksi suikeaksi lehdykäksi, joiden reunat ovat liuskoittuneet. Lehvistö häviää kesällä ja palaa keväällä; kukkien sijainti siirtyy juurakkoa pitkin joka vuosi.

Anemone x lipsiensis sopii hyvin maanpeittokasviksi jatkuvasti kosteassa, varjoisessa maassa, pensasaitojen, pensaiden ja lehtensä pudottavien puiden tyvelle tai varjoisille reunuksille. Sopivia seuralaisia ovat kääpiöesikot, luonnonnarsissit, lemmikit, saniaiset, kuunliljat ja jouluruusut. Se sietää puiden ja pensaiden juuristokilpailua, mutta ei pidä kuivuudesta. Kesälepo, jolloin lehvistö lakastuu, on paras istutusaika.