Hollanninkurjenmiekka Bronze Perfection

Hollanninkurjenmiekka 'Bronze Perfection' on rikkaan värinen lajike, jonka suuret kaksiväriset kukat tarjoavat näille hybrideille harvinaisen värityksen. Pystyt terälehdet ovat pronssin, granaatinpunaisen ja savuisen malvan sävyttämät, kun taas keltaisissa verholehdissä on ruskeaa, oranssia ja granaatinpunaista, ja niitä korostaa kirkkaan keltainen läiskä. Tämä sipulikurjenmiekka kukkii myöhään keväällä tai alkukesällä, ja sen kookkaat kukat erottuvat hyvin sekä reunuksissa että kukkakimpuissa.

Toisin kuin saksankurjenmiekka (Iris germanica), hollanninkurjenmiekka eli sipulikurjenmiekka varastoi energiansa sipuliin, eikä sillä ole saksankurjenmiekoille tyypillisiä "karvoja". Hollanninkurjenmiekat ovat hybridejä, jotka ovat saaneet alkunsa pääasiassa Iris filifolia- ja Iris tingitana -lajien risteytyksistä, ja ne ovat erittäin arvostettuja sidontakukkia.

'Bronze Perfection' muodostaa pystyn, kapeahkon pensasryhmän, joka kukkiessaan saavuttaa 50–60 cm korkeuden. Tämä monivuotinen kasvi leviää ajan myötä sivusipulien avulla. Se kukkii myöhään keväällä, tavallisesti touko–kesäkuussa, 2–3 viikon ajan tuulenkestävissä varsissaan. Kukat ovat yksittäin tai pareittain, halkaisijaltaan 10–12 cm, ja niissä on 3 hoikkaa pystyä terälehteä 3 leveämmän, lapamaisen, keltaisen verholehden yläpuolella. Verholehdet ovat pronssisuoniset ja niissä on kullankeltainen läiskä. Yksittäinen kukka kestää 5–7 päivää, myös maljakossa. Sipulin leveys on 2–3 cm, ja sitä ympäröi kuitumainen, vaaleanpunertavan beige suojakuori. Lehdet ovat kapeat, litteät, hieman sinivihreät, ja ne puhkeavat usein jo syksyllä ja lakastuvat kesän lepokauden ajaksi.

Hollanninkurjenmiekat on helppo kasvattaa kevyessä, ravinteikkaassa maaperässä. Istuta sipulit 10–20 kappaleen ryhmiin; ne palaavat vuosi toisensa jälkeen ja sopivat hyvin yhteen keväällä kukkivien pensaiden kanssa. Ne näyttävät hyvältä myös perennojen lomaan istutettuina, esimerkiksi pionien ja päivänliljojen seurassa, jotka peittävät alleen niiden kesäleponaikaisen lehvästön kuihtumisen. Alkuperältään välimerellisinä ne sopeutuvat hyvin kesän kuivuuteen; suojaisella ja lämpimällä paikalla ne saattavat kukkia jo huhtikuussa. Kaikki kurjenmiekat vaativat aurinkoisen kasvupaikan, jossa on vähintään puoli päivää täyttä aurinkoa.