Kyynelhyasintti - Bellevalia pycnantha

Kyynelhyasintti (Bellavalia pycnantha, synonyymi B. paradoxa) on pieni sipulikasvi, joka on läheistä sukua helmililjoille ja hyasinteille. Sen tummansiniset, lähes yönsiniset kukat ovat ruskehtavan sävyiset, himmeitä ja hieman vaimennettuja – harvoin kasveissa nähty väri. Kukat ovat tiiviissä tähkässä, ja silmut avautuvat vähitellen pieniksi kelloiksi tyvestä latvaan. Se kukkii keskellä kevättä ja tarvitsee hyvin läpäisevän, kivisen tai hiekkamaan.

Kyynelhyasintti on kotoisin Turkista ja Kaukasuksen vuorilta. Se kasvaa aurinkoisilla paikoilla kivien välissä tai niityillä, aina hyvin läpäisevässä maaperässä, joka soveltuu kuivien kesien ilmastoon. Pakkasenkestävyys näissä olosuhteissa on noin -14 °C kylmimmillään.

Juurten kasvu alkaa loppukesällä, ja lehvästö ilmestyy talven aikana. Nauhamaiset lehdet ovat 10–40 cm pitkiä ja 0,6–1,5 cm leveitä, väriltään hieman sinivihreitä. Kukkavarret nousevat lehtitupsun keskeltä maalis–huhtikuussa, jääden lehvästöä lyhyemmiksi. Kukinta-aika kestää 25 päivää huhti–toukokuussa. Kukkasilmut ovat tiiviissä kartiomaisessa tähkässä; pienet kellomaiset kukat ovat 0,8–1,4 cm pitkiä, avautuessaan tummansinisiä ja vaalenevat sitten sinivioleteiksi, joissa on vaaleankeltainen-vihreä reuna. Kimalaiset ja mehiläiset ovat pölyttäjiä. Versosto lakastuu kesäkuussa, ja sipuli menee kesälepoon, mieluiten kuiviin olosuhteisiin.

Kyynelhyasintti on melko harvinainen kasvi, joka rikastaa näiden pienten kevätsipulikasvien valikoimaa. Vakiinnuttuaan se lisääntyy itsestään leviämättä liikaa. Kestävä ja kuivuutta sietävä, se sopii kivikkoryhmiin yhdessä botanisten tulppaanien ja sahramien kanssa, reunuksiin, lehtipuiden tyville vuokkojen kanssa, tai kohopenkkeihin idänsinililjojen ja botanisten narsissien kanssa.