Peruna Apollo

Istutus

Perunat tarvitsevat kevyen, syvän ja runsasravinteisen maan. Valitse aurinkoinen paikka. Lisää edellisenä syksynä hyvin maatunutta kompostimultaa kuokkimalla se maahan noin 5 cm syvyyteen, kun olet ensin löysentänyt maan. Varhaislajikkeet istutetaan suojassa helmikuussa–maaliskuussa. Muut lajikkeet istutetaan maaliskuun puolivälistä toukokuuhun ilmastosta riippuen. Odota, että maa on vähintään 10 °C lämmintä. Syreenin kukinta on usein merkki istutuksen aloittamisesta. Istuta hyötypuutarhaasi useita lajikkeita monipuolisen sadon varmistamiseksi.

Muokkaa maa syvään ja tee 10 cm syvät rivit 70 cm välein. Aseta mukulat itu ylöspäin 40 cm välein (varhaislajikkeilla 30 cm välein). Peitä hienolla mullalla. Kun varret ovat 15 cm korkeita, multaa nostamalla hienoa multaa varsien tyvelle noin 20 cm korkeuteen. Muttaaminen edistää mukuloiden muodostumista ja veden poistumista. Voit mullata uudelleen kuukauden kuluttua. Kata kasvien tyvet peräkkäisillä ohuilla kerroksilla ruohosilppua, johon on sekoitettu mahdollisuuksien mukaan kuolleita lehtiä. Tämä suoja pitää maan kosteana ja vähentää rikkakasvien torjuntaa.

Perunan viljely ei yleensä vaadi kastelua, paitsi kuumalla säällä. Tällöin kastele vain tyveä kastelematta lehvistöä sienitautien ehkäisemiseksi.

Taudit ja tuholaiset

Perunat ovat tomaattien tavoin alttiita perunarutolle. Tämä on Phytophthora infestans -sienen aiheuttama sienitauti. Perunarutto kehittyy lämpimällä ja kostealla säällä. Lehtiin ilmestyy pieniä läiskiä, jotka ovat alta valkoisia ja päältä ruskeita. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä tässä on muutamia vinkkejä perunaruton riskin vähentämiseksi:

• älä viljele useita koisokasveja (kuten perunaa, tomaattia, munakoisoa, paprikaa ja chilejä) vierekkäisillä riveillä, sillä ne ovat alttiita samoille taudeille

• viljelykierrossa odota 4 vuotta ennen kuin kasvatat koisokasvia samalla paikalla

• harvenna kasveja sekä rivien sisällä että rivien välissä, jotta ilma vaihtuu ja tautien leviäminen hidastuu

• jos joudut kastelemaan, älä kastele lehvistöä

• sumuta valmisteita kuten kortekeitettä tai valkosipuliliuosta

Sadonkorjuuta voi haitata myös koloradonkuoriainen, kovakuoriaisten lahkoon kuuluva hyönteinen. Tunnistat sen keltaisesta päästä ja kelta-mustaraitaisesta ruumiista. Paras, joskin hieman aikaa vievä ratkaisu on poistaa ne heti havaittaessa. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä kylvä ranskanpellavan siemeniä perunarivien väliin. Kylvä huhti-kesäkuussa mataliin vakoihin. Ranskanpellava karkottaa koloradonkuoriaisia ja piristää hyötypuutarhaa kauniilla pienillä sinisillä kukillaan. Voit myös välikylvää herneitä perunarivien väliin.

Muita istutusmenetelmiä

Yllä kuvattu istutusmenetelmä on yleisin. Muitakin menetelmiä on olemassa, kuten kateistutus ja torni-istutus.

Kateistutuksessa mukulat asetetaan maan pinnalle ja peitetään katekerroksella. Tätä suojaa lisätään kasvin kasvaessa, ja mukulat pidetään aina poissa valolta.

Torni-istutus tai säkki-istutus on käytännöllinen pienille tiloille, mutta vaatii säännöllistä kastelua. Torni voidaan rakentaa eri materiaaleista (puu, verkko, renkaat). Mukulat asetetaan ruukutusmulta- tai kompostimultapedille. Kasvin kasvaessa sitä peitetään lisää ruukutusmullalla, jättäen vain ylimmät lehdet esille, kunnes tornin huippu saavutetaan, jolloin mukulat muodostuvat koko astian korkeudelle.

Korjaa sato, kun lehvistö on kuivunut.