Tomaatti Fournaise F1

Fournaise F1 -tomaatti on yksi varhaisimmista INRA:n 1950-luvulla jalostamista hybridilajikkeista. Sen huomattavan aikaisuuden ansiosta ensimmäiset tomaatit voidaan korjata noin kaksi kuukautta taimien istutuksesta, eli 2–4 viikkoa ennen useimpia muita lajikkeita. Hedelmäpaino on 100–300 g; tomaatit ovat kirkkaanpunaisia ja kiiltäviä, maultaan erinomaisia ja monikäyttöisiä keittiössä salaateista täytettyihin ruokiin.

Tämä päätteettömästi kasvava ‘Fournaise’-tomaatti kylvetään helmikuusta toukokuuhun, ja satoa saadaan jo kesäkuun lopulta aina lokakuuhun. Lajike kestää hyvin useita tauteja, kuten härmää ja tomaatin mosaiikkivirusta.

Etelä- ja Väli-Amerikasta peräisin olevaa tomaattia viljelivät inkat jo kauan ennen konkistadorien saapumista. Tämän koisokasvin monimuotoisuus hämmästyttää yhä: hedelmiä on kaikissa väreissä, muodoissa ja kokoluokissa. Nimitys ”tomaatti” tulee inkojen sanasta Tomatl, joka tarkoitti sekä kasvia että sen hedelmää. Vanhat lajikkeet ovat päätteettömästi kasvavia ja voivat elää jopa kaksi vuotta, kun taas uudemmat, päätteisesti kasvavat lajikkeet muodostavat tiiviitä pensaita, jotka eivät yleensä vaadi sen enempää tukea kuin köynnöskasvien tukemistakaan.

Kuten monet Uudesta maailmasta tulleet elintarvikkeet, kuten pavut, maissi tai peruna, tomaatti löysi tiensä keittiöihin vähitellen. Sitä kasvatettiin aluksi koriste- ja lääkekasvina, ja pitkään sitä pidettiin myrkyllisenä mandragoran hedelmää muistuttavan ulkonäkönsä vuoksi. Vasta 1900-luvun alussa siitä tuli olennainen osa ruokapöytää.

Tomaatti on tropiikissa ruohovartinen perenna, mutta meidän oloissamme sitä viljellään yksivuotisena. Pienet, keltaiset kukat ovat ryhmittyneet kukintoihin ja kehittyvät värikkäiksi ja ravinteikkaiksi hedelmiksi. Tomaatti on vähäkalorinen ja runsasvetinen, ja se on myös tärkeä lykopeenin lähde: lykopeeni on voimakas antioksidantti, joka on kypsennetystä tomaatista elimistölle vielä helpommin hyödynnettävissä. Lisäksi tomaatti sisältää runsaasti C-vitamiinia, A-provitamiinia ja hivenaineita.

Nykyään tomaatti on kesän luottovihannes. Ennen lajikkeen valintaa kannattaa miettiä, mihin käyttöön se on tarkoitettu (salaatit, kastikkeet, kypsennys jne.) ja milloin satoa halutaan, alueen aurinkoisuuden mukaan. Vaikka tomaatti tarvitsee runsaasti aurinkoa ja lämpöä, se ei välttämättä vaadi paljon tilaa, ja pienihedelmäisiä lajikkeita voi kasvattaa myös ruukussa parvekkeella. On hyvä muistaa, että raa’at hedelmät sekä varret ja lehdet sisältävät solaniinia, joka on myrkyllinen yhdiste eikä sovellu syötäväksi.

Tomaatit korjataan yleensä 50–100 päivän kuluttua taimien istutuksesta lajikkeesta riippuen. Kypsyys on saavutettu, kun hedelmä on saanut lopullisen värinsä ja tuntuu kevyesti pehmenneeltä mutta edelleen napakalta. Parempaa säilyvyyttä varten tomaatit kannattaa poimia kanta mukana.

Tomaatit säilyvät muutaman päivän jääkaapissa tai huoneenlämmössä, mutta niitä voi myös kuivata, konfitoida, pakastaa tai jalostaa kastikkeiksi ja säilykkeiksi. Konfitointi onnistuu, kun tomaatit puolitetaan, maustetaan ja kypsennetään uunissa hitaasti matalassa lämpötilassa. Sen jälkeen ne voidaan säilöä oliiviöljyyn, jolloin maku säilyy pitkään.

Puutarhurin pieni vinkki : Useamman tomaattilajikkeen viljely joka vuosi pienentää riskiä menettää sato kokonaan sääolojen tai taudin vuoksi. Tomaatin latvamädän (kalsiuminpuute) ehkäisyssä voi auttaa ratamoveden ruiskutus. Taimien istutuksessa taimi kannattaa istuttaa syvään, ensimmäisiin lehtiin asti, jotta juuristo kehittyy vahvaksi. Lisäksi tomaatti viihtyy erinomaisesti basilikan seurassa sekä kasvimaalla että keittiössä.