Juuripersilja Hamburg

Naurispersilja eli juuripersilja tunnetaan suuresta, 12–20 cm pitkästä, palsternakkaa muistuttavasta valkoisesta paalijuurestaan. Sen lehdet ovat vähemmän tuoksuvia kuin italialaisella tai ranskalaisella persiljalla. Juurella on pähkinäinen maku, ja sitä voi syödä raakana tai kypsennettynä kuten porkkanaa ja palsternakkaa — höyrytettynä, moussena tai paahdettuna. Kylvä helmi–toukokuussa ja korjaa syys–marraskuussa.

Persilja on kaksivuotinen tuoksuva kasvi, jota yleensä kasvatetaan yksivuotisena, ja se on kotoisin Välimeren alueelta ja kuuluu sellerikasvien (Apiaceae) heimoon. Päätyyppejä on kaksi: italialainen litteälehtinen persilja, jolla katsotaan olevan voimakkaampi maku, ja ranskalainen kähäräpersilja, jota käytetään koristeena. Naurispersiljaa kasvatetaan paksujen, palsternakkaa muistuttavien paalijuurten vuoksi. Toisena vuotenaan se tuottaa sarjakukintoja, joissa on pieniä kellertävänvihreitä tai valkoisia kukkia, ja niistä kehittyy siemeniä, jotka voidaan korjata ja kuivata seuraavan vuoden kylvöä varten.

Persilja on erittäin runsas A- ja C-vitamiinien, hivenaineiden ja kivennäisaineiden lähde. Lehtiä voi syödä raakana salaateissa tai kypsennettynä munakkaissa, keitoissa ja kastikkeissa. Varret sopivat bouquet garni -nippuun.

Sadonkorjuu: Leikkaa uloimpia lehtiä tarpeen mukaan ympäri vuoden. Säännöllinen korjuu edistää uusien lehtien tuotantoa.

Säilytys: Parasta tuoreena syötynä; lehtiä voi myös pakastaa tai kuivata ripustamalla nippuina ylösalaisin lämpimässä, hyvin ilmastoidussa tilassa.

Hyvä tietää: Multaaminen ruohosilpulla tai kuivilla lehdillä auttaa säilyttämään maan kosteuden ja rajoittaa rikkakasvien kasvua erityisesti kuumina ja kuivina kausina.